Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa heikennetään porrastaen
Kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle.
Porrastus astuu voimaan 1.9.2024.
Esimerkiksi tällä tavoin ansiosidonnainen työttömyysturva leikkaantuisi porrastuksessa:
Ansiopäivärahan lapsikorotukset poistetaan
Lapsiperheiden tilannetta heikennettään työttömyyden sattuessa poistamalla ansiopäivärahan lapsikorotukset. Vuonna 2023 on ollut voimassa väliaikaiset korotetut lapsikorotukset. Lapsikorotusten määrä laskee vuoden 2024 alusta, josta lukien lapsikorotus on:
-
yhden lapsen perheessä bruttona noin 125 euroa
-
kahden lapsen perheessä noin 184 euroa
-
kolmen tai sitä useamman lapsen perheessä noin 237 euroa.
Hallitus esittää lapsikorotusten poistamista kokonaan 1.4.2024 voimaantulevalla lainmuutoksella.
Ansiopäivärahan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan
Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään luopumalla ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä. Nykyisin ikä vaikuttaa työttömyysturvassa seuraavasti:
-
57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
-
58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
-
60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Päivärahan tasoa ei lasketa uudelleen, jos työssäoloehto on täyttynyt osin palvelun perusteella.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ansiopäivärahan tason suojia ei sovellettaisi, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.
Astuu voimaan 2.9.2024.
Työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään 26 viikosta 12 kuukauteen.
Jotta työttömäksi jäävä olisi oikeutettu työttömyysturvaan, hänen on pitänyt olla töissä edellisen 28 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta. Työssäoloehtokuukaudeksi luetaan sellainen kalenterikuukausi, jona henkilölle on maksettu palkkaa vähintään 930 euroa. Työssäoloehtokuukaudeksi luetaan myös sellaiset kaksi erillistä kalenterikuukautta, joiden kummankin aikana maksettu palkka on alle 930 euroa mutta vähintään 465 euroa.
Astuu voimaan 2.9.2024.
Työttömyysturvan työssäoloehto euroistetaan, eli jatkossa peruste olisi maksetut eurot työajan sijaan.
Aiemmin työssäoloehtoon luettiin kalenteriviikot, joissa työtä oli vähintään 18 tuntia työtä viikossa. Jatkossa työssäoloehtokuukaudeksi lasketaan sellaiset kuukaudet, jolloin palkkaa on kertynyt vähintään 930 euroa tai kahden erillisen kuukauden aikana alle 930 euroa mutta vähintään 465 euroa.
Euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, mutta käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja. Arvioiden mukaan, muutos voi helpottaa ansiopäivärahalle pääsyä, mutta ansiopäivärahan määrä voi edellä mainituilla pienituloisilla laskea. Jos säännöllinen työaika on yli 18 tuntia viikossa, muutos ei vaikuta päivärahan määrään.
Astuu voimaan 2.9.2024
Työssäoloehdon kertyminen palkkatuetussa työssä lakkautetaan.
Aiemmin palkkatuesta työstä työssäoloehtoon luettiin 75 prosenttia. Palkkatukityössä oli työskenneltävä vähintään 35 viikkoa, jotta työssäoloehto täyttyi. Jatkossa palkkatuetusta työ ei kerrytä työssäoloehtoa.
Astuu voimaan 1.9.2024.
Suojaosista luovutaan.
Nykyisin työttömyysetuuden saaja voi ansaita 300 euroa palkka- tai yritystuloa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa etuuden määrään. Jatkossa jokainen ansaittu euro pienentää työttömyysetuuden määrää.
Astuu voimaan 1.4.2024.
Jatkossa lomakorvaus pitämättömistä lomista siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista.
Nykyisin lomakorvaus pitämättömistä lomista ei vaikuta ansiopäivärahaan. Jatkossa lomakorvaus pitämättömistä lomista siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista.
Astui voimaan 1.1.2024.
Omavastuupäivien määrää nostetaan viidestä päivästä seitsemään päivään.
Työttömyysetuutta maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen, joka jatkossa on seitsemän työpäivää.
Astui voimaan 1.1.2024.
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan.
Nykyisin vähintään 8 vuotta työelämässä ollut työntekijä on voinut hakea aikuiskoulutustukea ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Aikuiskoulutustukea on voinut saada opintoja varten yhteensä 15 tukikuukauden ajan. Aikuiskoulutustuen määrä perustuu muihin tuloihin ja on yleensä korkeampi kuin opintotuki. Jatkossa osaamisen päivittämiseen ei voi enää saada aikuiskoulutustukea, vaan työsuhteessa olevan opintovapaan aikainen eläminen pitää kustantaa omilla säästöillä tai opintotuella.
Lait ehdotetaan tulemaan pääosin voimaan 1.8.2024. Laki aikuiskoulutusetuuksista annetun lain kumoamisesta ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan 1.6.2024. Aikuiskoulutustukea olisi mahdollista saada opintoihin, jotka alkavat viimeistään 31.7.2024. Tuen saamisen edellytyksenä olisi, että tukikausi aloitetaan viimeistään 31.07.2024. Tukea olisi mahdollista saada vuoden 2025 loppuun asti. Opinnot olisi tullut aloittaa tosiasiallisesti 31.07.2024 mennessä.
Vuorotteluvapaa lakkautetaan.
Kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät, jotka ovat ehtineet olla työelämässä vähintään 20 vuotta ja saman työnantajan palveluksessa vähintään 13 kuukautta, ovat voineet sopia työnantajan kanssa enintään kuuden kuukauden pituisesta vapaasta. Työnantaja on palkannut samalle ajalle työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta on voinut saada vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 70 prosenttia täydestä ansiopäivärahasta. Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan.
Astuu voimaan 1.8.2024.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän.
Juttua päivitetty 30.1.2024.
