– Esitys on monelta osin epäselvä, tulkinnanvarainen ja poikkeuksellisen yksipuolisesti valmisteltu, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola suomii.
Epäselväksi jää esimerkiksi se, miten lakiehdotuksessa mainittua työntekijän alisuoriutumista arvioitaisiin ja missä määrin työnantaja olisi velvollinen ottamaan huomioon inhimillisiä seikkoja lieventävänä näkökohtana.
Nykyisessä lakitekstissä ei alisuoriutumisesta ole mainintaa, hyvästä syystä. Pron lakiasiainpäällikö Patrik Stenholmin mukaan tämän kaltaiset lakiin tehtävät muutokset heikentäisivät työsuhdeturvaa sekä lisäisivät oikeuskiistoja ja työpaikkariitoja.
Stenholm kertoo Pron juristien käsittelevän vuosittain monia oikeustapauksia, joissa pienyritys on laiminlyönyt lainmukaista irtisanomismenettelyä. Tästä näkökulmasta on erikoista, että hallitus perustelee lakimuutoksen tarvetta sillä, että pienissä yrityksissä on vähän henkilöstökysymyksiin perehtyneitä työntekijöitä, ja henkilöstöasiat nojaavat usein yrittäjän omaan osaamiseen.
Lisäksi esityksessä todetaan, että “joissain tilanteissa irtisanomisen helpottaminen voi myös parantaa työilmapiiriä työpaikalla, esimerkiksi silloin kun lakimuutos mahdollistaa työpaikkakiusaajan irtisanomisen".
– Hallitus ei tunnu ymmärtävän, että työpaikkakiusaajan irtisanominen on jo nykylainsäädännön puitteissa helppoa. Voiko todella olla niin, että työnantajien osaamattomuutta paikataan henkilöstön työsuhdeturvaa heikentämällä? puheenjohtaja Simola kysyy.
