Hyppää pääsisältöön

Lomautus

Lomautus tarkoittaa työnantajan yksipuolista päätöstä keskeyttää väliaikaisesti palkanmaksu ja työnteko työsuhteen kuitenkin jatkuessa. Se voidaan toteuttaa lyhentämällä päivittäistä tai viikottaista työaikaa tai lomauttamalla henkilö kokonaan. Lomautus voi kestää joko tietyn ennalta sovitun ajanjakson tai se voi jatkua toistaiseksi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä lomautuksesta

Lomauttaa voi ainoastaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia. Poikkeuksena ovat sijaisuuteen perustuvat määräaikaiset työsuhteet. Tällöin sijainen voidaan lomauttaa, jos myös sijaistettava lomautettaisiin kyseisessä tilanteessa. Lomautusperuste voi kohdistua joko tiettyihin osastoihin tai toiminnallisiin yksikköihin tai koko henkilöstöön.

Tarve lomauttaa voi johtua tietyn tuotteen menekkivaikeuksista, jolloin vaikutukset kohdistuvat vain tiettyyn tuotantolinjaan. Tällöin työnantajan on ensisijaisesti osoitettava lomautettaville muuta työsopimuksen mukaista työtä esimerkiksi toiselta osastolta. Todellisia perusteita lomautukselle ei ole, jos lomautettujen töitä teetetään esimerkiksi vuokratyövoimalla.

Lomautuksissa noudatetaan työehtosopimuksessa sovittua vähentämisjärjestystä.

Vähentämisjärjestykseen kiinnitetään erityistä huomiota, kun lomautustarve ei koske kaikkia työntekijöitä. Tällöin ensimmäisinä lomautettavien joukossa eivät saa olla osan työkyvystään kyseisen työnantajan palveluksessa menettäneet. Huomiota kiinnitetään myös työsuhteen pituuteen ja alaikäisten lasten määrään.

Muutosneuvotteluissa on voitu sopia lisäksi paikallisesti asioita, jotka on otettava huomioon päätettäessä lomautettavista.

Työntekijä on mahdollista lomauttaa, jos tilapäiset vaikeudet haittaavat yrityksen toiminta- tai maksukykyä. Työsopimuslain mukaan työnantajalla on oikeus lomauttaa kahdessa tapauksessa:

  1. Tilanteessa, jossa työntekijä voitaisiin irtisanoa työsopimuslain tarkoittamin taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Tällöin lomautuksen kestoa ei ole rajoitettu. Huom. Ennen lomautusta on selvitettävä uudelleensijoittaminen ja kouluttaminen toisiin tehtäviin työsopimuslain ) määräämällä tavalla.
     
  2. Tilanteessa, jossa työ tai mahdollisuus järjestää työtä on vähentynyt tilapäisesti. Tällöin lomautuksen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää. Ennen lomautusta on selvitettävä, onko työntekijälle kohtuudella järjestettävissä muuta työtä tai voidaanko hänet kouluttaa työnantajan tarpeita vastaavasti.

Yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 50 työntekijää, perusteet ja myös vaihtoehtoiset ratkaisut lomautukselle on käytävä tarkoin läpi henkilöstön tai luottamusmiehen kanssa muutosneuvotteluissa. 20–49 työntekijää työllistävissä yrityksissä muutosneuvottelut on käytävä lomautusten suhteen vain poikkeuksellisesti tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa. Alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä muutosneuvotteluita ei tarvitse käydä.  

Lomautus on aina toteutettava työnantajan todellista tarvetta vastaavasti.  Useimmista työehtosopimuksista löytyy määräyksiä tilanteisiin, joissa lomautustarve muuttuu ilmoitetusta.

Työsopimuslaissa ei ole erikseen määräyksiä lomautuksen perumisesta, siirtämisestä eikä keskeyttämisestä. Selvää kuitenkin on, että myös työsopimuslain mukaan lomautustarpeen väistyessä lomautus on peruttava. Mikäli työnantaja haluaisi esim. keskeyttää lomautuksen tilapäisen työn ilmaannuttua, sen tulisi käytännössä päättää lomautus ja antaa taas uusi lomautusilmoitus työn päätyttyä noudattaen lomautusilmoitusaikoja. Myös lomautuksen alkamisajankohdan siirtäminen edellyttää uuden lomautusilmoituksen antamista ja lomautusilmoitusajan noudattamista.

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan toistaiseksi lomautetulle työntekijälle lomautuksen päättymisestä vähintään seitsemän päivää ennen töiden alkua. Tällöin työntekijän pitää jälleen olla työnantajansa käytettävissä.

Lomautuksen aikana on syytä ottaa vastaan väliaikaisesti tarjottua työtä, sillä siitä kieltäytyminen saattaa johtaa työttömyysturvaoikeuden tilapäiseen menettämiseen.

Lomautuksen aikana voi ottaa vastaan myös muuta työtä. Muu työ voi olla myös kilpailevassa yrityksessä tehtävää työtä, kunhan kyseisen työn tekeminen kilpailijan lukuun ei aiheuta vahinkoa lomautetun työnantajalle (esim. asiakkaiden siirtyminen). Sen sijaan työnantajan kanssa kilpailevan yritystoiminnan harjoittaminen on kiellettyä. Lomautettuna uuden työsuhteen solmineen irtisanomisaika on viisi päivää. Irtisanomisaika koskee toistaiseksi voimassa olevia ja määräaikaisia työsuhteita.

Työntekijällä on lomautuksen alkamisesta huolimatta oikeus sairausajan palkkaan, jos lomautusilmoitus annetaan sairausloman aikana ja sairausloma jatkuu lomautuksen alkaessa. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös, kun lomautusilmoituksen jälkeen sairausloma jatkuu uudella sairauslomalla, joka perustuu samaan taudinmääritykseen kuin edellinen.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan lomautuksen alkaessa, jos lomautusilmoitus annetaan ennen sairausloman alkamista.

Lomautus kerryttää vuosilomaa siten, että vuosilomaan oikeuttavina päivinä pidetään kerrallaan enintään 30 päivää. Päivillä tarkoitetaan työpäiviä. Uusi lomanmääräytymisvuosi ei oikeuta uuteen 30 päivän laskentaan.

Toistaiseksi lomautetun vuosiloma kertyy siis vain ensimmäisiltä 30 lomautuspäivältä.

Mikäli lomautus on kuitenkin toteutettu lyhentämällä viikoittaista työaikaa, kerryttää tällainen lomautusaika vuosilomaa kuuden kuukauden ajalta. Lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa alkaa uusi kuuden kuukauden laskenta.

Vuosilomalain säännökset sitovat myös lomautustilanteessa, joten työnantaja on velvollinen esim. antamaan lomautetulle työntekijälle kesäloman lomakautena eli 2.5.–30.9. välisenä aikana.

Sinulla on lomautusaikanakin oikeus käyttää työsuhdeasuntoasi silloin, kun sinulla on palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella käytössään sellainen ollut.

Muista luontaiseduista ei säädetä laissa, joten niiden osalta asiasta on sovittava paikallisesti.

Lakisääteinen työterveyshuolto pitää antaa myös poissaolon aikana. Sen sijaan vapaaehtoisen työterveyshuollon palveluja (sairaanhoitopalvelut) ei lähtökohtaisesti tarvitse myöntää lomautuksen aikana.

Katso kriteerit, milloin lomautuksesta on käytävä muutosneuvottelut

Työnantajan on annettava lomautuksesta ennakkoselvitys ensisijaisesti luottamusmiehelle. Jos luottamusmiestä ei ole, selvitys annetaan henkilöille, joiden kohdalla harkitaan mahdollista lomautusta. Selvityksessä tulee näkyä lomautuksen peruste, arvioitu laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta sekä kesto tai arvioitu kesto. Työntekijöille tai heidän edustajilleen on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi selvityksestä.

Muutosneuvottelut on käytävä henkilöstön lomauttamisesta, mikäli yrityksessä työskentelee säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Muutosneuvottelut on myös käytävä 20–49 työntekijän yrityksissä, mikäli työnantaja suunnittelee irtisanomista, osa-aikaistamista, lomauttamista tai olennaisen työsuhteen ehdon muuttamista vähintään 20 työntekijän osalta 90 päivän ajanjakson aikana. Henkilöstömäärän ollessa 20–49 neuvotteluvelvoitetta ei kuitenkaan ole, mikäli työnantaja harkinnassa on enintään 90 päivän pituiset lomautukset.  Alle 20 työntekijän yrityksissä muutosneuvotteluita ei tarvitse käydä.

Mikäli muutosneuvottelut koskevat 10 tai suuremman henkilöstömäärän lomauttamista ja yrityksessä työskentelee vähintään 50 työntekijää, muutosneuvotteluiden vähimmäisneuvotteluaika on 3 viikkoa.

Muutoin vähimmäisneuvotteluaika on 7 päivää, jos:

  • toimenpiteet koskevat alle 10 työntekijää; tai
  • kyse on enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista; tai
  • työnantajan palveluksessa on säännöllisesti alle 50 työntekijää.

Muutosneuvottelut on käytävä kaikkien henkilöstöryhmien osalta samanaikaisesti, jos lomautusperustekin on kaikissa tapauksissa sama. Neuvottelujen pilkkominen lyhyemmän neuvotteluajan toivossa voi johtaa työnantajan osalta yhteistoimintalain rikkomiseen.