Ulkomaalaisen työvoiman kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö ei ole vain matalapalkka-alojen ongelma, sanoo Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen.

Hän on auttanut suomalaisilla työpaikoilla työskenteleviä kansainvälisiä asiantuntijoita kiistoissa, jotka ovat koskeneet esimerkiksi lisien ja matkakulujen maksamatta jättämisiä tai laittomia irtisanomisia.

– Meidän tietoomme tapauksista tulee vain jäävuoren huippu. Monet kansainvälisistä asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista eivät ole liittojen jäseniä, koska eivät ymmärrä, minkälaista apua jäsenet voivat liitosta saada, hän huomauttaa.

Työttömyys tarkoittaa työluvan peruutusta

Yksi apua hakeneista ja saaneista kansainvälisistä osaajista on Intiasta kuusi vuotta sitten Suomeen työn perässä muuttanut Ramandeep Singh. Hänet palkattiin suomalaisyhtiön talousjohtoon täkäläisin työehdoin.

Aluksi kaikki näytti sujuvan hyvin, mutta syksyllä 2018 Singh sai työnantajalta yllättäen sähköpostia, jossa tämä ilmoitti, että Singhin pitää palata kahden viikon kuluessa takaisin Intiaan töihin.

– Kieltäydyin. Viihdyin Suomessa ja olin jo rakentanut elämäni tänne. Työnantaja vauhditti määräystään uhkaamalla irtisanomisella, Singh kertoo.

Singhin kannalta tilanne oli kiperä, sillä irtisanominen ja työttömyys olisi tarkoittanut myös työluvan peruutusta ja pakkoa poistua maasta.

Irtisanominen ja työttömyys olisi tarkoittanut myös työluvan peruutusta ja pakkoa poistua maasta.

Singh muisteli työpaikalla käytyjä keskusteluja ammattiliitosta ja otti yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, joka puolestaan ohjasi Singhin Taru Reinikaisen pakeille.

Reinikainen neuvotteli Singhin puolesta työnantajan kanssa. Sopu syntyi työsuhteen päättymisestä ja korvauksista.

Singh olisi halunnut viedä työnantajan oikeuteen laittomasta irtisanomisesta. Pitkä oikeusprosessi ei kuitenkaan ollut mahdollinen, sillä uhkana oli työluvan menetys.

Työpaikkansa menettänyt Singh alkoi saman tien suunnitella uutta tulevaisuutta Suomessa. Opiskelupaikka Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta informaatioteknologian alalta varmistui nopeasti. Myös työpaikka löytyi. Pakkomuuton uhka väistyi.

Työlupa painostuskeino

Vaikka kansainväliset asiantuntijat ja erityisasiantuntijat ovat korkeasti koulutettuja ja osaavat yleensä hyvin englantia, he ovat kuitenkin työmarkkinoilla Suomen kansalaisia heikommassa asemassa.

– Yksi syy tähän ovat olleet aiemmat oleskelulupasäädökset. Työpaikan menettämisen jälkeen on ollut vain viikkoja aikaa etsiä uusi työlupaan oikeuttava työ, jolloin työnantaja saattoi painostaa työluvalla asiantuntijaa. Pahimmillaan laittomasti irtisanottu on voinut ajautua harmaan talouden piiriin paperittomaksi työntekijäksi, Reinikainen sanoo.

Hän huomauttaa, että tilanne on Singhin tapauksen jälkeen kuitenkin parantunut. Nykyisin voi näet hakea niin sanottua jatkolupaa työnantajan merkittävän laiminlyönnin perusteella.

– Tosin merkittävän laiminlyönnin astetta olisi hyvä laskea. Toisaalta aika harvalla on tietoa muuttuneesta käytännöstä, Reinikainen jatkaa.

Työmarkkinakulttuuri on monelle vieras

Haavoittuvuutta lisää myös se, että tulijoille suomalainen työmarkkinakulttuuri ja työehdot ovat vieraita. Liittoon kuuluu vain harva.

Etenkin Euroopan unionin ulkopuolelta kolmansista maista tulevat asiantuntijat ovat kotimaassaan tottuneet hyvin erilaiseen työkulttuuriin, jossa ei ole Suomelle tyypillistä ammattiyhdistysliikettä. Pahimmillaan ammatillinen järjestäytyminen voi joissain maissa johtaa hengenvaaraan.

Euroopan ulkopuolelta  tulevat eivät myöskään välttämättä ymmärrä suomalaisen ay-liikkeen luonnetta ja sitä, että liitto todella pitää jäsentensä puolta.

Muualta tulleiden kohtaamat väärinkäytökset ovat usein paljon räikeämpiä. Suomalaista työntekijää ei yritetä pakottaa neuvottelematta töihin toiseen maahan.

Kansainvälisten asiantuntijoiden työelämässä kohtaamat ongelmat ovat yleensä hyvin samanlaisia kuin suomalaisten kollegoidensa pulmat: puuttuu lisiä tai irtisanominen on laiton. Muualta tulleiden, työluvalla työskentelevien kohtaamat väärinkäytökset ovat kuitenkin usein paljon räikeämpiä. Suomalaista työntekijää ei yritetä pakottaa neuvottelematta töihin toiseen maahan kuten Singhin tapauksessa kävi.

Reinikaisen mukaan kansainvälisten osaajien auttaminen vaatii hieman erilaista otetta kuin suomalaisten työntekijöiden työriitojen ratkominen.

– Muualta tulleet eivät tietenkään tunne yhteiskuntaamme ja järjestelmäämme samalla tavalla kuin Suomessa varttuneet. Heille pitääkin selittää kaikki perusteellisesti. Kertoa oikeusprosessien pituudesta ja perustella, miksi ne kestävät niin pitkään. Asioita pitää myös yleensä ratkoa englanniksi, joka saattaa olla molemmille vieras kieli, hän selittää.

Ay-tietoutta lisää englanniksi

Väärinkäytöksiin olisi sitä helpompi puuttua, mitä useampi kansainvälinen asiantuntija kuuluisi liittoon.

Reinikainen uskoo, että liittyjiä olisi enemmän, jos tarjolla olisi nykyistä enemmän tietoa suomalaisesta ay-liikkeestä.

– Esimerkiksi Pron verkkosivuilla pitäisi kertoa englanniksi hyvin perustavanlaatuisia asioita: mikä ammattiliitto on ja mikä niiden rooli on suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja, että liittoon kuuluminen on Suomessa aivan tavallista, hän listaa.

Myös ammattiliittojen työntekijät tarvitsevat lisää koulutusta kansainvälisten jäsenten pulmien puimiseen. Tulevaisuudessa entistä useampi liiton työntekijä saanee tällaisia kinkkisiä tapauksia hoitaakseen.

Singh liittyi Pron jäseneksi vasta kohdattuaan ongelmia. Hän huomauttaa, että Intiassa ei ole Suomen kaltaista työmarkkinajärjestelmää. Käytännössä liitot ovat aivan olemattomia.

Ammattiliittojen työntekijät tarvitsevat lisää koulutusta kansainvälisten jäsenten pulmien puimiseen.

Nyt Singh työskentelee suomalaisen yrityksen taloushallinnossa ja viimeistelee talousalan ylempää korkeakoulututkintoa Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

– Työn ja opintojen sovittaminen onnistuu, kun on ahkera. Opiskelen illat ja viikonloput. Jos vapaa-aikaa jää, käyn kuntosalilla tai ulkona kävelemässä, Singh kertoo.

Suomen kansalaisuuden Singh sai hiljattain. Prosessi kesti 18 kuukautta, mikä oli Singhin mielestä yllättävän pitkä aika.

Kansalaisuutta varten pitää läpäistä suomen kielen koe. Singhille testi ei tuottanut vaikeuksia, mutta hän haluaa edelleen kohentaa kielitaitoaan. Hän opiskelee suomea viikoittain työnantajan järjestämällä kurssilla.

– Jotta voi olla osa yhteiskuntaa ja kulttuuria, pitää osata suomen kieli hyvin, hän perustelee.

Toisaalta Singh kritisoi työnantajien korkeita kielitaitovaatimuksia. Vaikka organisaation työkieli olisi englanti, työnantajat usein edellyttävät hyvää suomen kielen taitoa. Etenkin vasta Suomeen tulleille vaatimukset voivat kasata paljon paineita ja stressiä.

Kuuden vuoden aikana Singh on löytänyt myös suomalaisia ystäviä.

– Tosin vain muutaman. Olen aika ujo. Se voi olla syy siihen, ettei ystäviä ole kovin paljon, hän sanoo.