EU:ssa neuvotellaan toimista, joilla vuoteen 2030 tähtäävät päästövähennykset saadaan toteutettua meriliikenteessä. Keinoina on esitetty meriliikenteen päästökauppaa, uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa sekä meripolttoaineiden verotusta.
Kustannusvaikutus osuu Suomeen muita EU-maita ankarammin
EU:n uusien meriliikennetoimien kustannusvaikutus osuu erityisen kipeästi Suomeen pitkien etäisyyksien ja talviolojen takia. Jäävahvisteisten alusten ympärivuotinen käyttö lisää kustannuksia muita EU-maita enemmän.
Komission esitykset nostaisivat Suomen meriliikenteen vuosikustannuksia sadoilla miljoonilla vuoteen 2030 mennessä. Seuraavilla vuosikymmenillä kustannuslisä moninkertaistuisi, ilmenee liikenne- ja viestintäministeriön perusteellisista selvityksistä.
Kustannusarvioihin liittyy epävarmuuksia. Päästöoikeuden hinta on jo nyt korkeampi kuin ministeriön ja komission laskelmissa. Uusiutuvien polttoaineiden kysyntä laajenee kaikissa liikennemuodoissa ja tuotannon kasvu edellyttäisi laajan raaka-ainepohjan sallivaa sääntelyä. Myös teknologioiden ja markkinoiden kehitystä on vaikea ennakoida.
Merilogistiikan kustannustehokkuus on tärkeää myös Suomen positiivisen ilmastokädenjäljen näkökulmasta. Vähähiiliset vientituotteet matkaavat kansainvälisille markkinoille tyypillisesti juuri meritse.
Järjestöjen esitykset Suomen EU-vaikuttamiseen
Meriliikenteen sääntelypäätös on tällä hetkellä Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä. Suomen kansantaloudelle asia on iso, kun 85 prosenttia ulkomaankaupasta kulkee meritse.
Ammattijärjestöt ja elinkeinoelämä vetoavat hallitukseen ja eduskuntaan sekä Euroopan parlamentin jäseniin, jotta ne tekevät kaikkensa talvivaikutuksen kompensoimiseksi sekä kustannusvaikutusten ja epävarmuuksien lieventämiseksi. Suomi ei saa menettää kilpailukykyään muuta Eurooppaa enemmän:
- Alusten jäissä kulun ja jäävahvisteisuuden aiheuttama lisäkustannus on hyvitettävä päästökauppa- ja meripolttoainedirektiiveissä täysimääräisesti.
- Lisäksi tulee ottaa käyttöön keinoja, joilla estetään hiilivuoto ja tasoitetaan kustannusvaikutuksia Euroopan unionin sisämarkkinoilla.
- Uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineiden laaja saatavuus on varmistettava kaikessa tuotannossa, kunnes uusia sähkö- tai vastaavia polttoaineita on riittävästi saatavissa myös merenkulun tarpeisiin.
- Merenkulun vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuutta ja hintaa on tarkasteltava EU:ssa säännöllisesti ja hyvissä ajoin ennen kuin seuraavat vaatimukset astuvat voimaan.
- Meriteknologioiden ja päästöttömien energialähteiden kehitystä on vauhditettava lisäämällä kannusteita. Tehdään esimerkiksi vedyn valmistukseen käytettävä sähkö verottomaksi EU:n sallimissa puitteissa.
- Merenkulun päästökauppatulot tulee kierrättää kokonaisuudessaan takaisin meriliikenteelle innovaatioiden ja investointien edistämiseksi. Tässä voitaisiin hyödyntää parlamentissa ehdotettua Ocean Fundia tai vastaavaa rahastoa. Jäävahvisteiset alukset tulisi huomioida rahaston toiminnassa.
- Meripolttoaineiden verottomuus tulee säilyttää EU:ssa. Meripolttoaineiden verokysymykset tulee ratkaista kansainvälisissä sopimuksissa, missä niistä säädetään.
- Kun globaali markkinaehtoinen päästöjen vähentämisjärjestelmä myöhemmin tulee voimaan, EU:n alueellinen päästökauppa tulee lakkauttaa.
Elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt tukevat EU:n 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. On otettava huomioon ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden tarpeet. On tärkeää, että suomalaisyritysten ja suomalaisten työntekijöiden kilpailukyky säilytetään ja investointiedellytykset turvataan. Päästötavoitteet tulee saavuttaa kustannustehokkaasti, teknologianeutraalisti ja markkinaehtoisesti.
Tutustu tiedotteeseen täällä.