Mitä joustotyöaika on?
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia joustotyöajan käytöstä tehtävässä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Joustotyöajan on tarkoitus vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Pääasiallisena soveltamisalana mainitaan tietotyö, jonka ydinsisältöön kuuluu tiedon vastaanottaminen ja käsittely sekä uuden tiedon tuottaminen.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen, joustotyöajan käytöstä tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Sopimus joustotyöajasta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä työsopimuksen solmimisen yhteydessä tai työsuhteen kestäessä. Joustotyöaikaa koskeva kirjallinen sopimus korvaa myös työvuoroluettelon silloin, kun siitä ilmenee työajan sijoittelun periaatteet.
Työnantaja seuraa työhön käytettyä aikaa mutta työn tekeminen voi pääasiassa ajoittua ja sijoittua työntekijän määräämällä tavalla. Joustotyöajasta ei voida sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Tällaista on esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuva asiakaspalvelutyö, joissa työ on sidottu liikkeen aukioloaikoihin.
Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyö ei lisää työntekijän työaikaa, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa työajan vapaampi sijoittelu tasoittumisjakson aikana.
Päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. Lähtökohtana on, että työtä tehdään vain arkipäivisin. Sopia voidaan myös siitä, että työtä tehdään useampana kuin viitenä päivänä viikossa tai vastaavasti, että työntekijä tekee vain neljäpäiväistä viikkoa.
Työntekijän viikoittaisen vapaan sijoittamisesta. Sopimuksella voidaan sulkea työajan sijoittelun ulkopuolelle esimerkiksi sunnuntai, jolloin työnantaja tietää, että työntekijän viikkolepo sijoittuu aina sunnuntaille. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia siitä, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä.
Mahdollisesta kiinteästä työajasta. Kiinteää työaikaa ei voida sijoittaa yöaikaan klo 23 – 06 välille. Työnantajalla voi olla tarve toisinaan edellyttää työntekijöiden läsnäoloa tai tavoitettavuutta. Tämä ei estä joustotyöajan soveltamista, kunhan työntekijän sijoiteltavissa oleva aika käsittää vähintään puolet työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteä työaika voi olla osa päivästä tai esimerkiksi tietty päivä viikosta.
Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskeva sopimuksen päättymisen jälkeen. Mikäli asiasta ei ole sovittu, noudatetaan työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista yleistyöaikaa.
Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Joustotyöajassa vuorokausilepo saadaan lyhentää työntekijän aloitteesta 7 tuntiin. Joustotyöaika ei kuitenkaan vaikuta viikkolepoa koskeviin säännöksiin. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä.
Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.
Joustotyösopimuksen irtisanominen
Joustotyötä koskeva työaikaehto on molemmin puolin irtisanottavissa, jos sopimuksen osapuoli katsoo, ettei edellytyksiä joustotyön tekemiselle enää ole olemassa. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa.