Huh hellettä, moni miettii tänään. Valitettavasti sään ääriolosuhteet ovat vain joitakin ilmiöitä ilmastonmuutoksesta. Tänä vuonna lämpötila on noussut monessa maassa jopa 50 asteeseen. Tammikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumin. Syyskuu 2023 oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki ennätyslämpimästä kuukaudesta noin 1,4 astetta lämpimämmän. Myös maailmanlaajuisesti veden kiertokulku on epätasapainossa, mikä on myös kytköksissä ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen. Jokainen kriisi pahentaa toistaan.
Osa suomalaisista myös nauttii hellekeleistä, eikä koe velvollisuudekseen pohtia 50 asteen hellekausien vaikutuksista Intian kaltaisten maiden elinolosuhteisiin. Harvempi kuitenkaan tietää, että juuri Euroopan unionin alueella työpaikoilla äärimmäiseen kuumuuden vuoksi kuolevien ihmisten määrä kasvaa nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Euroopan ammattiyhdistysliikkeen ETUC mukaan 80 800 ihmistä kärsii työperäisistä vammoista kuumuudella altistumisen vuoksi ja kuumuuteen liittyvissä työpaikkakuolemissa on havaittu jopa 42 prosentin kasvu viimeisen 10 vuoden aikana.
Euroopan ammattiliitot vaativat EU-lainsäädääntöön työskentelylämpötilarajoituksia työntekijöiden suojelemiseksi ilmastonmuutoksien aiheuttamilta riskeiltä. Tutkitusti kun lämpötila nousee yli 30 asteeseen niin tapaturmien riski nousee 5-7 prosenttia ja yli 38 asteessa jopa 10-15 prosenttia. Työntekijöillä on oltava oikeus keskeyttää työ ja pitää tauko äärimmäisessä kuumuudessa.
Liitot ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja tärkeä osa mobilisoimaan joukkovoimaa kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Ammattiliitot ovat jo vuosi vaatineet oikeudenmukaisen vihreän siirtymän direktiivin aikaansaamista. Euroopan komission julistamaa vuoden 2040 ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa ilman sosiaalisia toimeenpiteitä. Ilmastopolitiikan on otettava huomioon sosiaaliset-, työvoima- ja teollisuusnäkökulmat samanaikaisesti.
15 000 työntekijää ympäri Eurooppaa marssivat joulukuussa mielenosoituksessa vastustaakseen EU:n finanssipolitiikan aiheuttamaa talouskuripolitiikkaa, jossa talous asetetaan ihmisten ja luonnon edelle. ETUCin pääsihteerin Esther Lynchin mukaan paluu säästötoimiin tarkoittaisi, että useammat maat eivät pystyisi tekemään tarvittavia investointeja YK:n ilmastokokouksessa antamiensa lupausten täyttämiseksi. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä tarvitsee investointeja Euroopan vihreän teollisuussuunnitelman toteuttamiseksi laadukkailla työpaikoilla.
Liitot ovat olleet vuosikausia vahvasti vaatimassa merkittäviä investointeja vihreään teknologiaan ja infrastruktuuriin, jotta paitsi luodaan edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön kantokyvyn pelastamiseksi, myös luodaan uusia ja kestäviä työpaikkoja tulevaisuuteen eriarvoisuuden välttämiseksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Islannin ammattiliittojen koolle kutsumaa, kolmikantaista Green Transition on the Nordic Labour Market -konferenssia, joka kokosi yhteen Pohjoismaiden työministerit, työntekijä- ja työnantajaedustajat. Vaikka yhteiselle keskustelulle oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä ja ilmastonmuutoksesta on ollut kriittinen tarve jo pitkään, konferenssi oli ensimmäinen laatuaan. Yksi merkittävimmistä havainnoista kolmikantaisessa dialogissa oli, että ilmastonmuutoksen torjumisen pullonkaula ei ole teknologisissa ratkaisuissa tai kestävien tuotantoprosessien innovoimisessa. Pullonkaula on osaamisessa ja osaavan työvoiman hankkimisessa. Juuri sen vuoksi muissa pohjoismaissa panostetaan merkittävästi koulutukseen. Osaamisen vahvistaminen nostettiin keskeisimmäksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Siksi ammattiliitot ovat ympäri maailmaa pyrkineet edistämään lisä- ja uudelleenkouluttautumista.
Jotta ilmastonmuutoksen ehkäiseminen voitaisiin todella toteuttaa kestävästi ja realistisesti, ammattiliitot ovat vaatineet merkittäviä investointeja vihreään teknologiaan ja infrastruktuuriin, jotta voidaan luoda uusia, kestäviä työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Ilmastotoimet tulee toteuttaa oikeudenmukaisella vihreällä siirtymällä siten, että työntekijät ja yhteisöt eivät kärsi kohtuuttomasti. Tämä tarkoittaa muun muassa työllistymismahdollisuuksien turvaamista, uudelleenkoulutusta ja turvaverkkoja. Ammattiliitot ovat vedonneet EU-tason lainsäädännön tarpeeseen, joka asettaa sitovia tavoitteita ja rajoituksia ilmastotoimille, mukaan lukien työntekijöiden suojelu äärimmäisiltä sääolosuhteilta.
Työntekijöiden on saatava tarvitsemaansa uudelleenkoulutusta, jotta he voivat siirtyä uusiin, vihreisiin työpaikkoihin. Liitot painottavat yhteistyön ja vuoropuhelun tärkeyttä kaikkien sidosryhmien välillä, mukaan lukien hallitukset, työnantajat ja työntekijät, jotta ilmastotoimet voidaan toteuttaa tehokkaasti ilman vastakkainasettelua. Lisäksi ilmastorahoituksessa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja että rahoitusta suunnataan erityisesti niille aloille ja yhteisöille, jotka eniten kärsivät ilmastotoimista.
Sunnuntaina päätetään ketkä pääsevät päättämään tulevaisuudestamme Euroopan parlamentissa. Onko meillä varaa hukata aikaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? Juuri nyt on tehtävä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kestävällä tavalla huomioiden paitsi luonnon kantokyvyn, myös ihmisten oikeudenmukaisen vihreän siirtymän. Käytä ääntäsi viisaasti!
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
8 asiaa, joita ammattiliittojen mukaan tulisi tehdä ilmastonmuutoksen vuoksi
1. Oikeudenmukainen siirtymä (Just Transition): Vaadimme oikeudenmukaista siirtymää, jossa ilmastotoimet toteutetaan niin, että työntekijät ja yhteisöt eivät kärsi kohtuuttomasti. Tämä tarkoittaa muun muassa työllistymismahdollisuuksien turvaamista, uudelleenkoulutusta ja sosiaalista suojelua.
2. Investoinnit vihreään teknologiaan ja infrastruktuuriin: Tarvitaan merkittäviä investointeja vihreään teknologiaan ja infrastruktuuriin, jotta voidaan luoda uusia, kestäviä työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
3. Ilmastotoimet sosiaalisesti kestävästi: Ilmastotoimiin liittyvissä investoinneissa otetaan huomioon sosiaaliset näkökulmat, kuten työntekijöiden oikeudet, kunnolliset työolosuhteet ja oikeudenmukainen palkka.
4. Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Työntekijöiden on saatava tarvittavaa koulutusta ja uudelleenkoulutusta, jotta he voivat siirtyä uusiin, vihreisiin työpaikkoihin.
5. Vihreät työpaikat ja laadukkaat työolosuhteet: Vihreiden työpaikkojen on oltava laadukkaita eli niissä on noudatettava alan yleisiä työehtoja ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.
6. EU-tason lainsäädäntö: Tarvitaan EU-tason lainsäädäntöä, joka asettaa sitovia ilmastotavoitteita ja työntekijöitä suojaavaa sääntelyä, esimerkiksi työntekijöiden suojelua äärimmäisiltä sääolosuhteilta, kuten kuumuudelta.
7. Yhteistyö ja vuoropuhelu: Oikeudenmukaiset ja tehokkaat ilmastotoimet edellyttävät yhteistyötä ja vuoropuhelua valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Tarvitaan kolmikantaista ilmastotyötä.
8. Ilmastorahoitus: Ilmastorahoituksessa otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja rahoitus suunnataan erityisesti niille aloille ja yhteisöille, jotka eniten kärsivät nopeista rakennemuutoksista.