Hyppää pääsisältöön

Ajattele ensin, kirjoita sitten - Nappaa jäsenkoulutuksesta suosikkidekkaristin kirjoittamisvinkit

Satu Rämö on suosittu kirjailija.
KirjoittanutJenni Meronen
Satu Rämö on suosittu kirjailija.
Satu Rämö nousi Hildur-dekkarisarjallaan koko kansan tietoisuuteen. Pron jäsenwebinaarissa hän kertoo, miten sujuva ja lukijansa koukuttava teksti syntyy.

– Kirjoittaminen ei ole koskaan helppoa, Hildur-dekkarisarjallaan myyntiennätyksiä rikkonut Satu Rämö sanoo.

Se on kuitenkin taito, jonka jokainen voi oppia.

– Mitä enemmän kirjoittaa, sitä paremmaksi siinä tulee. Kirjoittamiseen ei tarvitse mitään mystistä luovaa voimaa, kynttilänvaloa tai punaviinilasillista. Se on vain raakaa työtä, Rämö sanoo.

Islannissa asuvan Rämön kynästä on viime vuosina syntynyt muun muassa kaksi tietokirjaa Islannista, islantilaisten villapaitojen neulontaopas sekä kolme nordic blue -dekkaria. Hildur-sarjan kolmas osa Jakob ilmestyi marraskuussa. Lisäksi Rämö päivittää ahkerasti sekä blogiaan että Instagram-tiliään.

Rämö toimii kouluttajana Pron jäsenwebinaarissa Kirjoittamisen iloa - kaikki tärkeä kirjoittamisesta, joka järjestetään 12. joulukuuta kello 17.30–18.30. Koulutus on suunnattu kaikille, jotka työssään tai vapaa-ajallaan kirjoittavat blogeja, uutiskirjeitä, tiedotteita tai somejulkaisuja tai viestivät yhdistysten toiminnasta -tai pohtivat romaanin kirjoittamista.

Koulutuksessa käydään läpi muun muassa sujuvan tekstin rakenne sekä vinkit kirjoittamismotivaation löytämiseen ja lukijan koukuttamiseen. Osallistuneiden kesken arvotaan kaksi Rämön ja Mirjami Haimelinin kirjaa Kynä – kaikki tärkeä kirjoittamisesta.

Ekonomista kirjailijaksi

Rämö kertoo pitäneensä aina kirjoittamisesta. Ammatti siitä tuli kuitenkin puolivahingossa.

– Olen koulutukseltani ekonomi. Kauppakorkeakoulussa huomasin, että kaikenlaisille teksteille oli kysyntää. Päädyin tekemään kirjoitustöitä oman yritykseni kautta, ensin mainoskirjoittajana Suomessa ja sitten free-toimittajana Espanjassa ja Islannissa. Myöhemmin aloin kirjoittaa tietokirjoja ja pari vuotta sitten siirryin fiktion puolelle.

Kirjoittamista ei Rämön mukaan joudu tekemään vain rajatuissa ammateissa kuten toimittajana tai kirjailijana, vaan hyvin monenlaisissa työtehtävissä.

– Esimerkiksi myymiseen, markkinointiin, laskentatoimeen ja rahoitukseen liittyy kaikkeen hirveästi kirjoittamista. Se ei ole vain lukuja, vaan asiat pitää pystyä selittämään kohderyhmälle oikein, että saa halutun asian läpi.

Kirjoittaminen on myös keino vaikuttaa. Teksteillä voi esimerkiksi saada aikaan myyntiä, tuoda uusia näkökulmia, viihdyttää tai liikuttaa tunteita.

Epäselvä ajattelu synnyttää epäselvää tekstiä

Tekstinkäsittelyohjelman kursori vilkkuu, mutta tekstiä ei vain synny. Valkoisen paperin syndrooma eli aloittamisen vaikeus on monelle tuttu ongelma, jolle dekkaristikaan ei ole immuuni. Rämön mukaan inspiraation odottaminen on kuitenkin turhaa, sillä energia kirjoittamistilanteeseen pitää luoda itse.

– Helpointa on kirjoittaa paljon. Usein ihmisillä on ongelmana, etteivät he tiedä, mistä kirjoittaa. Siksi ensimmäinen askelma on aina ajatella asia ensin valmiiksi. Jos itselle ei ole täysin selvää mitä on tekemässä, usein kirjoittamisestakaan ei tule mitään.

Hyvästä tekstistä käy selkeästi ilmi, mitä sillä halutaan saada aikaan tai mistä kirjoittaja haluaa sen kertovan.

– Usein epäselvän tekstin syy onkin epäselvässä ajattelussa, Rämö sanoo.

Kirjoittaminen on prosessi

Rämön mukaan on tärkeä ymmärtää, ettei kukaan luo tekstiä sormia napsauttamalla kerralla valmiiksi.

– En minäkään, vaikka olen varmaan miljoonia merkkejä tykittänyt maailmalle. Edes tekstiviesti ei tule minulta kerralla, vaan muokkaan sitä ja mietin, miten asia pitäisi esittää niin, että se menisi mahdollisimman helposti eteenpäin, Rämö sanoo.

Kirjoittaminen on prosessi, jonka jokaiseen vaiheeseen on omat vinkkinsä. Samat keinot eivät kuitenkaan sovi kaikille. Mitä paremmin tuntee itsensä, sitä helpompi on tunnistaa itselle sopivat työskentelytavat.

– Usein kuulee vinkin, että joka aamu pitäisi kirjoittaa jotain aamusivuja. Mutta jotkut meistä vihaavat aamuja, ja itse saisin siitä hermoromahduksen, Rämö kertoo.

Vaikka sosiaalisessa mediassa saatetaan pilkata esimerkiksi julkisissa teksteissä olevista yhdyssanavirheistä, virheitä ei kannata Rämön mukaan pelätä liikaa etukäteen.

– Jokaisessa työssä tehdään virheitä. Kirurgitkin tekevät virheitä leikkauspöydällä. Tietysti jos kirjoitusvirheitä on liikaa, se voi kertoa huolimattomuudesta. Mutta jos teksti on hyvin ajateltu ja onnistuu välittämään oman ajatuksen tai näkökulman, se on todella hyvä asia.