Valtion virastoissa tieto virka- ja työehtosopimusneuvotteluiden katkeamisesta ja työtaisteluun ajautumisesta on otettu vastaan pettyneinä ja hämmästyneinä. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorissa tieto siitä, ettei valtion työntekijöille haluta antaa yleisen linjan mukaista 7,8 prosentin palkankorotusta, on viimeinen pisara ennestään raskaassa tilanteessa.
– Meillä tuli huhtikuun alussa voimaan organisaatiomuutos, jota edeltävissä yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanottiin paljon ihmisiä. Ihmiset ovat todella väsyneitä ja pettyneitä siihen, että nyt meiltä halutaan vielä viedä ne palkankorotukset, mitkä kaikki muut ovat saaneet, pääluottamusmies Jarkko Tuomainen sanoo.
Valtion työmarkkinalaitos keskeytti alan virka- ja työehtosopimusneuvottelut 7. maaliskuuta, minkä seurauksena valtion pääsopijajärjestöt Ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jättivät lakkovaroituksen 31. maaliskuuta. Lakko koskee valikoituja valtiosektorin työpaikkoja 15.–16. huhtikuuta. Osalle työpaikoista on jätetty myös toinen lakkovaroitus 7.4.
Tuomaisen mukaan jäsenet ovat motivoituneita ja valmiita lakkoon. Työnantajan toiminta on herättänyt ällistystä, sillä Valtorin tarkoitus ei ole tehdä voittoa, vaan tarjota ict-palveluja muille valtion virastoille.
– Meillähän ei työt vähene, vaan irtisanomisten jälkeen ihmiset tekevät vain enemmän töitä pienemmällä porukalla. Digitalisaation, pilviratkaisujen ja kohta tulevan tekoälyn kautta mahdollistamme virastoille isoja säästöjä. En ymmärrä, mistä tämä viha valtion virkamiehiä ja työntekijöitä kohtaan tulee, Tuomainen ihmettelee.
Uusi tilanne hämmentää
Valtion virkamiesten ja työntekijöiden edellisestä lakosta on ehtinyt kulua lähes 40 vuotta. Uusi tilanne on herättänyt kysymyksiä esimerkiksi siitä, mitä lakon aikaan sijoittuvalle lomalle tapahtuu.
– Jos lakon kohdalle osuva loma on jo ehditty hyväksyä, se pidetään, Tuomainen selventää.
Osa Valtorin työntekijöistä jatkaa töitä myös lakon aikana, sillä esimerkiksi poliisin järjestelmien on turvallisuuden vuoksi toimittava aina. Myöskään valtionhallinnon tietoliikennettä ei voi kokonaan pysäyttää.
Tuomainen korostaa, että jäsenet ovat valmiita menemään työtaistelussa niin pitkälle kuin tarve vaatii.
– Jos me julkisen puolen 76 000 ihmistä annamme nyt periksi, jää palkkataso alemmaksi ja tulevaisuudessa on todella vaikea lähteä neuvottelemaan samaa kuin kaikille muille. Emme voi perääntyä tässä asiassa, Tuomainen sanoo.
Työtaistelu on ainoa keino päästä eteenpäin
– Kukaan ei halua valtion virkamiesten lakkoa, Rikosseuraamuslaitoksen prolaisten jäsenten pääluottamusmies Pekko Summanen sanoo.
Lakko on kuitenkin välttämätön, sillä se on ainoa henkilökunnan käytettävissä oleva keino päästä neuvotteluissa eteenpäin.
– Työpaikoilla ollaan pettyneitä siihen, että tilanne on mennyt sellaiseksi, että lakkoon joudutaan turvautumaan. Olemme äärimmäisen pettyneitä, että meidän työmme nähdään vähemmän arvokkaana kuin muiden tekemä työ, Summanen sanoo.
Uusi tilanne on vaatinut niin työntekijöiltä kuin henkilöstöedustajilta paljon keskustelua ja asioiden selventämistä. Kaikille ei Summasen mukaan ole ollut selvää esimerkiksi se, keitä lakko koskee.
– Yleisesti on ollut sellaista ymmärrystä, että liiton jäsenet olisivat lakossa, mutta näinhän se ei ole. Työpaikka ja tehtävät menevät lakkoon. Ihan samalla tavalla lakkoon tulisi osallistua myös niiden, jotka eivät ole järjestäytyneitä, Summanen sanoo.
Vielä ei ole myöhäistä sopia
Pron jäseniä työskentelee Rikosseuraamuslaitoksessa muun muassa työnjohtajina, virastosihteereinä ja yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöinä. Lakko näkyy Hämeenlinnan ja Vantaan vankiloissa, joista loppuvat kahdeksi päiväksi esimerkiksi kuntoutukseen sisältyvät työ- ja ohjelmatoiminnat.
– Vankiloissa ei voi mennä totaalilakkoon, sillä tietyt toimet kuten valvonta on pakko turvata. Pron jäsenet eivät kuitenkaan tee sellaisia tehtäviä, joiden tekemättä jättäminen uhkaisi henkeä tai terveyttä. Meidän osaltamme se siis tarkoittaa sitä, että ei mennä töihin lainkaan, Summanen sanoo.
Valtion työmarkkinalaitos on tarjonnut valtion työntekijöille 6,3 prosentin palkankorotusta, jonka alhaisuutta on perusteltu julkisen talouden tilalla.
– Työnantaja ei ole ikinä vedonnut maan taloustilanteeseen sanomalla, että nyt on hyvä aika antaa palkankorotuksia.
Summasen mukaan kaikkien tavoite on, että lakko vältettäisiin. Ratkaisun avaimet ovat työnantajan käsissä. Työtaistelut ovat vältettävissä sopimalla.
