Epäasialliseen kohteluun pitää puuttua
Epäasialliseen kohteluun pitää puuttua
Korona-aika ja työnteko etäyhteyksien välillä on lisännyt prolaisten huolta epäasiallisesta kohtelusta. Tunteet purkautuvat, jos taustalla on jo valmiiksi ahdistusta tai apatiaa.
‒ Sähköisenä aikana tuntuu, että vieteri on entistä lyhyemmällä. Lyhytjänteisyyttä lisää se, kun viettää koko työpäivän kokouksissa. Kuormitus kasvaa ja ihmisistä tulee kärsimättömiä, toteaa sopimusala-asiamies Mikko Kiiskinen Prosta.
‒ Sähköisenä aikana tuntuu, että vieteri on entistä lyhyemmällä. Lyhytjänteisyyttä lisää se, kun viettää koko työpäivän kokouksissa. Kuormitus kasvaa ja ihmisistä tulee kärsimättömiä, toteaa sopimusala-asiamies Mikko Kiiskinen Prosta.
Kiiskisen mukaan tulkinnan mahdollisuus ja väärinkäsityksen riski kasvavat, kun virtuaaliyhteyksissä ei näe samalla tavalla ilmeitä ja eleitä. Esimerkiksi sarkasmi on vaikea laji, joka etenkin voi aiheuttaa erilaisia tulkintoja.
Epäasiallista on niin vähättely kuin fyysinen uhka
Epäasiallinen kohtelu sisältää muun muassa kaikenlaista henkisen puolen häirintää: kiusaaminen voi olla esimerkiksi huutamista, tunteenpurkauksia tai vähättelyä. Lisäksi kohde voi kokea fyysistä uhkaa tai silkkaa fyysistä kiusaamista nipistelystä seksuaaliseen häirintään. Kirjo on laaja.
Ihmiset ovat erilaisia ja yksilöllisiä – se, minkä joku kokee sopimattomana, toinen ei välttämättä edes tiedosta käytöksessään olevan ongelmia.
‒ Joku voi mielestään heittää huumorilla jonkin asian, joka taas loukkaa vastapuolta. Tilanteet vaihtelevat, mutta ne kannattaa tunnistaa ja toimia sen mukaan.
Kaikki ei ole kiusaamista: jos esimerkiksi jos työsuorituksessa on parannettavaa ja se otetaan esille, kyse ei ole epäasiallisuudesta vaan normaalista työn tekemiseen liittyvästä asiasta.
Puhumalla asiat usein ratkeavat
Kiiskinen kehottaa ottamaan epäasiallisen kohtelun aina puheeksi, jos suinkin siihen pystyy.
‒ On hyvä ilmoittaa häiritsijälle, ettei tämän käytös sovellu tähän tilanteeseen. Asian voi viedä myös työnantajan edustajalle tai työsuojeluvaltuutetulle tai luottamushenkilölle. Jos häirinnästä ilmoittaa työnantajalle, tämän on aina vastattava, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy.
Haastavaa on, jos kiusaaja on esihenkilö, mutta häntäkin koskevat samat pelisäännöt. Esihenkilölläkin on ylempänsä, ja jos muu ei auta, asiaa voi edistää yrityksen hallituksen kautta. Viime kädessä viranomaistaho, kuten aluehallintovirasto, tutkii tapauksen.
‒ Parasta olisi, jos asiat ratkaistaisiin puhumalla. Siten selviäisivät mahdolliset väärinkäsityksetkin. Jos ratkaisut eivät tyydytä, aina voi olla myös Prohon yhteyksissä. Meiltä saa apua, tukea ja toimintaohjeita.
Kiiskisen mukaan asiat pitää käsitellä.
‒ Puheeksiottokynnyksen on oltava matala, eikä siihen saa ryhmäpaine vaikuttaa. Epäasiallisesta kohtelusta voi jäädä pitkät jäljet, jos se jätetään hoitamatta.
- Organisaation ja työyhteisön toimivuudesta kertoo se, että palaverietiketti on laadittu etukäteen. Näin kenellekään ei tule epäselvyyksiä.
- Myös virtuaalikokoukset aloitetaan ajoissa, eikä ketään tarvitse odotella. Parempi on tulla kokoukseen muutama minuutti ennen kuin muutama minuutti myöhässä. Valmistautumiseen kuuluu ennakointi.
- Turha odottelu kasvattaa ärtyneisyyden ilmapiiriä. Etenkin korona-aikana jatkuvissa etäyhteyksissä ärsyyntyminen on nopeampaa kuin normaalisti.
- Kollegoiden ja toisten ihmisten tekemisiä kunnioitetaan. Kukaan ei saa kokea olevansa huonompi tai syrjitty.
- Sähköisiä palavereja koskevat samat pelisäännöt kuin kokouksissa yleensäkin: puheenvuorot pidetään lyhyinä, toisten päälle ei puhuta ja muita ihmisiä kuunnellaan.
- Verkossa paine on kovempi ja tahti hektisempi. Kun nykyaikaa eletään Teamsin ja muiden sähköisten työkalujen kautta, minuuttiaikataulu on arkipäiväistynyt. Muista tauottaa päivää.