Koronakurimuksen hellittäessä etätyöläiset suuntaavat nyt takaisin toimistolle. Moni jää kuitenkin yhä viikoittain päiväksi tai pariksi ahertamaan kotiin tai vaikkapa kesämökille.
– Korona-aikaan huomattiin, että kotitoimistolla on hyvätkin puolensa. Etätyö tuli jäädäkseen – ainakin jossain määrin. Nyt puhutaankin paljon hybridityöstä tai monipaikkaisesta työstä, Ammattiliitto Pron työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen vahvistaa.
Omin luvin ei voi tehdä kotona töitä, vaan asiasta pitää sopia työnantajan kanssa. Toisaalta myöskään työnantaja ei voi pakottaa etätöihin. Työ tehdään työpaikalla, jos ei erikseen muuta sovita.
Etätyöstä hyvä sopia kirjallisesti
Juristi Jaana Asikainen Pron Tampereen aluetoimistosta tähdentää, että etätyöstä on syytä sopia kirjallisesti: Etätyön vapaaehtoisuuden takia sovittavia asioita ovat erityisesti etätyön alkamis- ja kestoaika, kuinka paljon ja missä etätöitä saa tehdä sekä etätyöjärjestelyn päättämismenettely, jos sopimus tehdään toistaiseksi.
Myös työvälineistä ja työhön liittyvistä kustannuksista on hyvä sopia. Pääsääntö on, että ne kuuluvat työnantajan vastuulle, vaikka työ tehtäisiin muualla kuin työpaikalla.
Vielä ennen koronaa moni työnantaja suhtautui etätyöhön nihkeästi. Onnistuuko työnteko kotitoimistolla? Kuluvatko työpäivät töitä tehden vai pyykkiä ripustaen?
Pitkä etätyökausi osoitti huolet turhiksi. Luukkanen kuitenkin saa silloin tällöin kentältä viestiä tilanteista, joissa työnantaja ei ole myöntänyt lupaa etätyöskentelyyn.
– Tällaisissa tilanteissa kehotan vielä neuvottelemaan ja perustelemaan, miksi haluaa tehdä etätöitä. Mitä hyvää siitä seuraa? Jääkö stressaava työmatka pois? Saako kotona paremmin keskityttyä töihin? Luukkanen kannustaa.
Etätyöläisen vakuutusturvassa aukkoja
Juridisesti työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovat samat riippumatta siitä, missä työntekijä työnsä tekee.
Työaikaa pitää seurata etätyössäkin. Tauot kuuluvat myös etätyöläisen päivään. Työnantajan pitää tarjota tarvittavat työvälineet, vaikka töitä tekisi kotona. Samoin työterveyshuolto kuuluu myös etätyöläiselle.
Työturvallisuuslaki on voimassa etätyössä soveltuvin osin. Työnantajan pitää tehdä etätyöstä riskien arviointi ja taata työn terveellisyys ja turvallisuus kotioloissakin.
– Käytännön vakuutusturvassa on kuitenkin tullut ilmi ongelmia. Lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei ole juurikaan kattanut etätyössä tapahtuneita tapaturmia. On ollut hankalaa vetää rajaa siihen, mikä turma on johtunut työstä ja mikä ei. Jos kompastuu työpaikalla, tapaturmavakuutus korvaa; mutta jos kompastuu kotona vaikka kahvia keittiöstä hakiessaan, vakuutus ei välttämättä korvaakaan, Luukkanen harmittelee.
Ammattiliitot ovatkin suositelleet työnantajille erillisen lisävakuutuksen ottamista etätyöntekijöille. Toistaiseksi lisävakuutuksen hankinta ei ole pakollista.
– Tässä on merkittävä aukko ja mietinnän paikka, miten tuo aukko paikataan. Pitäisikö lisävakuutuksesta sopia työ- ja virkaehtosopimuksissa vai pitäisikö asiaan puuttua lainsäädännöllä? Luukkanen kysyy.
Tukea esihenkilöillekin
Etätöissä korostuu Luukkasen mukaan työnantajan perehdyttämisvelvoite. Kun työtapa ja -olosuhteet muuttuvat, pitää työnantajan varmistua siitä, että työntekijän osaaminen on riittävällä tasolla, jotta hän pystyy tekemään työtään itsenäisesti ja turvallisesti.
– Erityisesti pitäisi käydä läpi ergonomia- ja jaksamisasiat, joihin liittyvät etätyön suurimmat riskit. Etätyön yleistyttyä työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat lisääntyneet samoin kuin psykososiaaliset kuormitustekijät. Etätyössä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat helposti, esihenkilöltä ja työkavereilta ei saa välttämättä tarpeeksi tukea, yksinäisyys voi vaivata, Luukkanen listaa.
Etätyössäkin vaaditun riskienarvioinnin työnantaja voi tehdä vaikkapa kyselyn avulla. Arvioinnin jälkeen työnantajan pitää tehdä myös tarvittavat toimenpiteet riskien välttämiseksi.
– Esimerkiksi tarvittavista ergonomiavälineistä pitää sopia erikseen. Työntekijä voi pyytää työterveyshuoltoa selvittämään kotitoimistonsa ergonomiaa, Luukkanen sanoo.
Hän huomauttaa, että etätöiden lisääntyminen vaatii esihenkilöiltäkin uudenlaisia taitoja ja uudenlaista osaamista. Hekin tarvitsevat ohjausta ja koulutusta siihen, miten johtaa ja ohjata työyhteisöä, kun osa tekee töitä etänä.
Etätyö ei ole uusi asia
Vaikka etätyö onkin tullut koronan vuoksi monelle tutuksi, se ei kuitenkaan ole mikään uusia asia.
– EU teki etätyöstä puitesopimuksen vuonna 2002, ja Suomessa palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt ja liitot sopivat sen täytäntöönpanosta vuonna 2005, Jaana Asikainen huomauttaa.
Vuoden 2020 alusta voimaan tullut uusi työaikalaki tunnistaa etätyön yhtenä tapana organisoida työtä. Työskentely on työaikaa siitä riippumatta missä se tehdään.