Pron rahoitus- ja vakuutusalojen avainyhteistyökumppani on Brysselissä päämajaansa pitävä UNI Europa Finance. Järjestö edustaa kaikkiaan 1,5 miljoonaa rahoitusalan palkansaajaa yli sadassa ammattiliitossa. Tapasimme järjestön puheenjohtaja Michael Budolfsenia Helsingissä, jossa hän otti kantaa esimerkiksi Suomen työmarkkinapolitiikan myllerrykseen.
– Nykyhallituksenne näyttää kadottaneen historian tajunsa. He eivät selvästikään ymmärrä, mihin ovat puuttumassa – tai ajamiensa muutosten mittakaavaa. Työantajat saattavat tällä hetkellä myhäillä tyytyväisinä, mutta vallan vaihtuessa tämä ajattelutavan muutos tulee iskemään heihinkin. Pohjoismainen työmarkkinamalli on antanut meille kilpailuedun, ja nyt hallitus on pohjoismaisuuden sijaan valitsemassa keskieurooppalaisen työmarkkinamallin, Budolfsen toteaa.
Budolfsen pitää kesäkuussa pidettäviä EU-vaaleja erityisen tärkeinä, sillä panokset ovat kovat.
– Yli 60 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä tulee vaihtumaan. Kun uusia ihmisiä tulee paljon, keskushallinnon valta korostuu. Tällä hetkellä EU-hallinnon työpaikat eivät ole erityisen houkuttelevia esimerkiksi pohjoismaisille hakijoille, ja kun niihin palkataan ihmisiä erilaisesta toimintakulttuurista, tällä on merkittäviä vaikutuksia. Valtaan saattaa päästä ihmisiä, jotka eivät pidä arvossa vuoropuhelua tai sopimisen kulttuuria tai tunnusta ay-liikettä keskustelukumppaniksi, joten on tärkeää saada EU:n hallintoon myös pohjoismaisia edustajia, Budolfsen sanoo.
Aina seuraavaa sukupolvea varten
Seuraavat viisi vuotta ovatkin elintärkeitä: ay-liikkeen on muutettava tämä kehityskulku. On äänestettävä valtaan ihmisiä, jotka uskovat Eurooppaan ja demokratiaan – eurooppalaisiin ydinarvoihin puoluetaustasta riippumatta.
– Meidän tulee puhua eurooppalaisista arvoista ja osata katsoa sukupolvien päähän: millaisen työmarkkinan jätämme jälkeemme tai esimerkiksi ilmastopolitiikassa millaisen ilmaston. Ay-toimijoiden työ on aina etukenoista – sitä tehdään aina seuraavaa sukupolvea ajatellen, Budolfsen painottaa.
Finanssikriisin seurauksena finanssialalla sisäistettiin viimeistään se, että monitahoiset haasteet tarvitsevat kansainvälisesti sovittuja yhteisiä ratkaisuja – eihän finanssikriisiäkään olisi yksi yksittäinen valtio saanut ratkaistua. Kun suhtaudumme kehitykseen etunojaisesti, sen suuntaan on mahdollista vaikuttaa, kuten AI-keskustelu ja sitä sääntelevä kansainvälinen työ osoittaa.
Budolfsen huomauttaa, että kun puhutaan Euroopasta, koolla on merkitystä. Pro saa verkostojensa kautta paikan EU-tason pöydissä ja työryhmissä. UNI Europaa kuunnellaan sen aseman takia. UNI Europan työnä on kirjoitettu esimerkiksi nyt koko EU:n kattava whistleblowing-ilmoittajansuojelulaki.
Jos Suomessa halutaan pitää kiinni työntekijöiden oikeuksista, se onnistuu vain olemalla Brysselin pöydissä, Budolfsen muistuttaa. UNI Europan kautta Pro vaikuttaa niin ylikansallisten yritysten työehtoihin ja -oloihin sekä Euroopan komission sosiaalivuoropuhelujen yhteydessä rahoitus- ja vakuutusalan sääntelyyn EU-tasolla. Yhteisiä voittoja on saatu esimerkiksi vastuullisessa tekoälyn käytössä sekä työpaikkojen monimuotoisuuden eli diversiteetin suhteen. Näistä EU-tasolla sovituista asioista tulee työkaluja sekä sopimusalakohtaiselle että paikalliselle neuvottelutasolle.
Sääntelyä, mutta ei ylisääntelyä
Finanssisektorilla työ liittyy paljolti sääntelyyn, jonka perusperiaate – säänneltyä, mutta ei ylisäänneltyä – on Pohjoismaissa sanomattakin selvää, mutta ei muualla Euroopassa. Jos ylisäännellään, työntekijät joutuvat maksumiehiksi ja -naisiksi, kun työpaikkoja vähennetään.
Tarvitaan siis reilua sääntelyä, joka mahdollistaa kestävän ja kannattavan liiketoiminnan ja perustuu suhteellisuuteen: vähemmän riskejä, vähemmän sääntelyä. Itsessään hyvää tarkoittava sääntely voi myös kääntyä työntekijöiden oikeuksia vastaan – sääntelyä välttääkseen yritykselle voi näyttäytyä houkuttelevana vähentää työntekijöiden määrää, jos sääntely perustuu puhtaasti henkilöstön määrään.
Lue lisää UNI Europa Financen työstä (englanniksi).
Lue lisää Pron EU-vaalitavoitteista.