Hyppää pääsisältöön

Joka viides kehitysyhteistyösijoitus kyseenalainen

Kuva: Shutterstock
Suomen kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu Finnfundin rahastojen kautta muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin, lihantuotantoon ja yksityiskouluihin. Kansalaisjärjestö Finnwatch pitää lähes viidennestä sijoituksista Suomen kehityspolitiikan linjausten valossa kyseenalaisena.

Joka viides kehitysyhteistyösijoitus kyseenalainen

Julkaistu 06.09.2017 klo 10:55
Uutiset
Suomen kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu Finnfundin rahastojen kautta muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin, lihantuotantoon ja yksityiskouluihin. Kansalaisjärjestö Finnwatch pitää lähes viidennestä sijoituksista Suomen kehityspolitiikan linjausten valossa kyseenalaisena.

Pro Uutiset/lisätty Finnfundin tj:n kommentti 6.9.2017

Suomen kehitysyhteistyövarojen sijoittamisesta vastaava kehitysrahoitusyhtiö Finnfund Oy on aiemmin kieltäytynyt antamasta sijoituksista tietoja julkisuuteen liike- ja pankkisalaisuuksiin vedoten. Kansalaisjärjestö  Finnwatchin raportti listaa 256 yritystä, joihin Suomen kehitysyhteistyövaroja on sijoitettu erilaisten rahastojen ja rahoituslaitosten kautta. 

Ongelmallisten toimialojen lisäksi kehitysyhteistyörahaa on sijoitettu useisiin yrityksiin, joiden palvelut on suunnattu kehitysmaiden tai länsimaiden rikkaalle väestölle.

– Rahastot ovat sijoittaneet yrityksiin, jotka esimerkiksi maahantuovat länsimaisia koruja ja hajuvesiä, rakennuttavat luksustaloja, tarjoavat sisustussuunnittelua tai pyörittävät kuntosaleja. On vaikeaa nähdä, miksi tällaista toimintaa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroilla, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Raportissa listatuista Finnfundin rahastojen sijoituskohteista 36 prosenttia toimii suhteellisen rikkaissa ylempien tuloluokkien maissa. Vain noin 16 prosentissa tapauksista sijoituskohteen pääasiallinen toiminta tapahtuu köyhimmissä tai kaikkein vähiten kehittyneissä maissa.

– Niin Finnfund kuin ulkoministeriö ovat perustelleet rahastosijoituksia sillä, että niiden avulla rahaa kanavoidaan kaikkein köyhimpiin ja hauraimpiin maihin. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, kun katsotaan Finnwatchin listaamia rahoituksen kohteena olevien yritysten toimintamaita, Vartiala toteaa.

Kourallinen sijoituskohteita sijaitsee kaikkein korkeimman tuloluokan maissa, kuten Euroopan maissa. Tällaisiin maihin Finnfund ei Finnfund-lain mukaan saa sijoittaa lainkaan.

Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan Finnwatchin raportissa on virheellistä tietoa ja vääriä johtopäätöksiä. Kangasniemi kertoi Kauppalehdelle raportin ongelmaksi muun muassa sen tulkinnan siitä, ettei Finnfundin toiminta olisi avointa. Toimitusjohtaja alleviivaa, että Finnfund pyrkii edistämään avoimuutta kaikissa rahoituskohteissa, mikäli se vain on mahdollista.