Antti Rinteen kuvasi Helsingin Ruoholahdessa Markus Sommers.
Antti Rinne
1962 syntyi Helsingissä
1980 valmistui ylioppilaaksi, meni sahalle töihin
1981–1982 Veikko Sinisalon autonkuljettaja
1987 valmistui oikeustieteen kandidaatiksi
1986–1996 AKT:n lakimies
1996–2002 oma asianajotoimisto
2002–2005 ERTOn puheenjohtaja
2005–2010 Toimihenkilöunionin puheenjohtaja
2011– Ammattiliitto Pron puheenjohtaja
Ammatissa Pro -lehti/Tiina Pelkonen
Antti Rinne ei suunnitellut uraansa. Hän meni lukion jälkeen sahalle töihin ja soitti klarinettia Hyvinkäänkylän Työväenyhdistyksen soittokunnassa. Taustalla oli musiikkiopintoja, mutta eniten opetti kymmenen vuoden orkesterikokemus ja kepillä tahtia lyönyt sokea kapellimestari Oiva Koskinen.
Soittokunnan solistina kävi laulamassa Veikko Sinisalo, joka tarvitsi autonkuljettajaa Kaukametsä-kiertueelleen. Antti Rinne ilmoittautui ja ammensi näyttelijälegendan kyydissä sydämen sivistystä puolentoista vuoden ja lähes 138 000 ajokilometrin verran.
– Veikko oli mahdottoman mukava ihminen. Aina ennen keikkaa hän huolehti, että minulla oli ruokaa ja sain levätä.
Liekö vaihteleva työkokemus motivoinut, joka tapauksessa perheen perustanut Rinne lähti opiskelemaan ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vain puolessatoista vuodessa. Hän työskenteli nimismiehenä sekä kymmenisen vuotta Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n lakimiehenä. Vuonna 1996 hän perusti oman asianajotoimiston.
– Asianajajana toimiminen oli raskasta, jos en voittanut juttua. Koin, että oikeudenmukaisuus ei toteutunut ja mietin, mitä olisin voinut tehdä toisin.
Vuonna 2002 Rinnettä pyydettiin ERTOn puheenjohtajavaaliin, ja hän tuli valituksi. Kun Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Ilkka Joenpalo oli vuonna 2005 jäämässä eläkkeelle, Rinne voitti puheenjohtajavaalissa nykyisin Pirkkalan pormestarina toimivan Helena Rissasen. Marraskuussa 2012 Rinne valittiin uudelleen Pron johtoon.
Uusi strategia teollisuudelle
Pron toimintaympäristö eli Suomen kamppailu Euroopan ja maailman talouskriisissä ei Rinteen mielestä helpotu tulevan nelivuotiskauden aikana.
– Vaikka Suomi on pärjännyt Euroopan mittakaavassa hyvin, on meiltä kadonnut 2000-luvulla 160 000 teollista työpaikkaa. Kehitys uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.
Rinne perää teollisuuspoliittista strategiaa: valittaisiin toimialat, joihin satsattaisiin tutkimus- ja kehitysvoimavaroja.
– Globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten suomalaisjohtajat tavoittelevat omistuksen arvonnousua ja osinkotuloja. Heitä ei Suomen tulevaisuus kiinnosta.
Toivo on pk-yrityksissä
Rinne kävi viime vuonna 156 työpaikalla. Hänen mielestään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on tervettä kansallista näkökulmaa. Pk-teollisuus haluaa työllistää Suomessa, ja valtion tulisi niitä tukea. Euroopan finanssikriisin johdosta yritysten on kuitenkin vaikea saada rahoitusta pankeista.
Väestön ikärakenteen muutos on toinen kohtalonkysymys. Vuonna 2020 väestön huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,5 huollettavaa sataa työikäistä kohden, ja luku kasvaa.
Alimman eläkeiän nostaminen ei ole kuitenkaan oikea tapa pitää ihmisiä työelämässä, vaan työpaikkojen lisääminen. Työttömiä on jo lähes 300 000, tukitoimien piirissä olevat mukaan lukien.
– Työstä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on 270 000, joista alle 35-vuotiaita jopa sata tuhatta, Rinne puuskahtaa.
Hänen mielestään työuria voisi pidentää paljon, jos puututtaisiin tämän ryhmän syrjäytymiseen työelämästä.
Oma ja muiden leiri
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa palkankorotuksiin nollalinjaa ja kieltäytyi koulutusvapaista. Millaista neuvottelukulttuuria se lupaa?
– Viime vuosi oli vaikea. Työmarkkinaosapuolten väliset suhteet ovat tulehtuneet, sen osoitti myös eläkerahoituksen sähläys syksyllä. Toivon, että EK:n uuden johdon kanssa voi rakentaa yhteistyötä.
Omassa leirissä asiat ovat kunnossa. Prossa on Rinteen mielestä vahva sisäinen solidaarisuus. Painostusvoimaa eri alojen välillä löytyy eli ollaan valmiita tukemaan toisen ryhmän tavoitteita ja päinvastoin.
Myös uusi edustajisto saa kiitosta:
– Ensimmäisessä kokouksessa käytettiin paljon tiiviitä puheenvuoroja suoraan työelämän ytimestä. Napakoita ihmisiä.
Unikoulun opettajaksi
Tiukasta neuvottelijasta tuli isoisä runsas vuosi sitten, kun toinen Rinteen tyttäristä sai pojan. Nyt Elias on ollut jo unikoulussa ukin ja Heta Ravolainen-Rinteen luona.
– Elias nukkui vähän huonosti puolivuotiaana, mutta oppi, kun otimme hänet pariksi yöksi meille.
Olikohan ukkikaan pienenä sen parempi? Rinne kertoo tulevansa toimeen neljän, viiden tunnin yöunilla. Öisin ehtii lukemaan kaikenlaista elämäkerroista dekkareihin. Klarinetin soittamiseen ei Rinteen ansatsi eli puhallinsoittajan kasvojen lihastekniikka oikein enää riitä, mutta pianoa vaatimaton puheenjohtaja soittaa silloin tällöin:
– Se on enemmänkin rääkkäystä kuin musiikkia.
Kesäisin Antti Rinne ottaa Heta Ravolainen-Rinteen kera suunnan Puotilan venesatamasta länteen.
– Ostettiin Pron talousjohtajalta Pirjo Terilehdolta DDR:ssä valmistettu 42-jalkainen moottoripursi. Viime kesänä käytiin Ahvenanmaalla.