Hyppää pääsisältöön

Millaista on ulkomaalaisen työntekijän elämä Suomessa?

Kuvassa kasvokuvia kansainvälisistä asiantuntijoista.
Tuore raportti selvittää taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia Suomesta ja suomalaisesta työelämästä.

Millaista on ulkomaalaisen työntekijän elämä Suomessa?

Julkaistu 16.05.2023 klo 11:45
Uutiset
Tuore raportti selvittää taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia Suomesta ja suomalaisesta työelämästä.

Väestön ikääntyminen ja monia aloja vaivaava osaajapula ovat viime vuosina olleet yhteiskunnallisen keskustelun kestoaiheita. Ne ovat keskeinen teema myös meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa.

Työvoimapulan ratkaiseminen vaatii valtion, yritysten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä. Työllisyysastetta tulee nostaa, ihmisten jaksamista työelämässä vahvistaa ja työelämän laatua parantaa. Nämä tukevat myös yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä.

Työmarkkinajärjestöt ja yritykset ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomi tarvitsee monenlaisia maahan muuttavia helpottamaan työvoimapulaa, niin korkeasti koulutettuja osaajia kuin myös entistä enemmän ammatillisia osaajia.

Suomi ei ole ainoa maa, joka kilpailee kansainvälisistä asiantuntijoista. Ratkaisevaa on pyrkiä rakentamaan suomalaisesta työelämästä sellainen, että tänne ulkomaalaisen osaajan on helppo tulla ja myös helppo jäädä. Tähän teemaan pureutuu tänään julkaistu tutkija Rolle Alhon Maahanmuuttajien kokemuksia työskentelystä ja asumisesta Suomessa -tutkimusraportti. Raportti käsittelee taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia Suomesta ja suomalaisesta työelämästä.

Töihin tulo Suomeen ei ole mutkatonta, mutta hyviä puolia on

Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden ongelmat liittyivät muun muassa työnhakuun, uralla etenemiseen ja työehtoihin. Työpaikan saaminen on voinut vaatia niin sanottujen kynnysrahojen maksamista maanmiehelle, joka oli välittänyt työpaikan. Ulkomaalaisten työntekijöiden työn jälkeä voidaan arvioida tiukemmin kriteerein kuin suomalaisten. Osa on kokenut puutteita palkanmaksussa. Jotkut olivat kääntyneet ammattiliiton puoleen ongelmatilanteissa, ja saaneet neuvontaa ja tukea.

Oleskelulupiin liittyvät epävarmuudet olivat hankaloittaneet joidenkin elämää. Omien oikeuksien puolustamiseen voi liittyä pelko työpaikan menettämisestä.  Niillä, joiden oleskeluluvat ovat sidoksissa työntekoon, voi olla korkeampi kynnys nostaa työehtoihin liittyviä ongelmia esille.

Ulkomaalaiset työntekijät olivat kokeneet ennakkoluuloja ja rasismia työelämässä ja vapaa-ajalla. Suomalaisessa työelämässä nähtiin kuitenkin paljon hyvää: matalat työorganisaation hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, hyvä työturvallisuus, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus.

Työelämän lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut – kuten lasten maksuton ja korkeatasoinen koulutus – kiinnittävät haastateltuja Suomeen. Hyvinvointiyhteiskunnan tuki ja turva eivät kuitenkaan olleet vähentäneet haastateltavien motivaatiota antaa panostaan työmarkkinoilla. 

Työelämän on oltava reilua jatkossakin

Suomalainen työelämä tarvitsee osaajia, joista osa tulee olemaan yhä enenevässä määrin maahanmuuttajia. Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan on tärkeää saada tietoa ulkomaalaisten työntekijöiden työoloista, jotta voidaan taata reilu työelämä kaikille jatkossakin.

– Pidän tärkeänä, että työelämässä vastataan työvoimapulan tuomiin haasteisiin. On tärkeää varautua muutoksiin ja yhdessä luoda pohjaa muutosten tuomien haasteiden ratkaisemiseksi.