Väestön ikääntyminen ja monia aloja vaivaava osaajapula ovat viime vuosina olleet yhteiskunnallisen keskustelun kestoaiheita. Ne ovat keskeinen teema myös meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa.
Työvoimapulan ratkaiseminen vaatii valtion, yritysten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä. Työllisyysastetta tulee nostaa, ihmisten jaksamista työelämässä vahvistaa ja työelämän laatua parantaa. Nämä tukevat myös yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä.
Työmarkkinajärjestöt ja yritykset ovat melko yksimielisiä siitä, että Suomi tarvitsee monenlaisia maahan muuttavia helpottamaan työvoimapulaa, niin korkeasti koulutettuja osaajia kuin myös entistä enemmän ammatillisia osaajia.
Suomi ei ole ainoa maa, joka kilpailee kansainvälisistä asiantuntijoista. Ratkaisevaa on pyrkiä rakentamaan suomalaisesta työelämästä sellainen, että tänne ulkomaalaisen osaajan on helppo tulla ja myös helppo jäädä. Tähän teemaan pureutuu tänään julkaistu tutkija Rolle Alhon Maahanmuuttajien kokemuksia työskentelystä ja asumisesta Suomessa -tutkimusraportti. Raportti käsittelee taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia Suomesta ja suomalaisesta työelämästä.
Töihin tulo Suomeen ei ole mutkatonta, mutta hyviä puolia on
Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden ongelmat liittyivät muun muassa työnhakuun, uralla etenemiseen ja työehtoihin. Työpaikan saaminen on voinut vaatia niin sanottujen kynnysrahojen maksamista maanmiehelle, joka oli välittänyt työpaikan. Ulkomaalaisten työntekijöiden työn jälkeä voidaan arvioida tiukemmin kriteerein kuin suomalaisten. Osa on kokenut puutteita palkanmaksussa. Jotkut olivat kääntyneet ammattiliiton puoleen ongelmatilanteissa, ja saaneet neuvontaa ja tukea.
Oleskelulupiin liittyvät epävarmuudet olivat hankaloittaneet joidenkin elämää. Omien oikeuksien puolustamiseen voi liittyä pelko työpaikan menettämisestä. Niillä, joiden oleskeluluvat ovat sidoksissa työntekoon, voi olla korkeampi kynnys nostaa työehtoihin liittyviä ongelmia esille.
Ulkomaalaiset työntekijät olivat kokeneet ennakkoluuloja ja rasismia työelämässä ja vapaa-ajalla. Suomalaisessa työelämässä nähtiin kuitenkin paljon hyvää: matalat työorganisaation hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, hyvä työturvallisuus, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus.
Työelämän lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ja palvelut – kuten lasten maksuton ja korkeatasoinen koulutus – kiinnittävät haastateltuja Suomeen. Hyvinvointiyhteiskunnan tuki ja turva eivät kuitenkaan olleet vähentäneet haastateltavien motivaatiota antaa panostaan työmarkkinoilla.
Työelämän on oltava reilua jatkossakin
Suomalainen työelämä tarvitsee osaajia, joista osa tulee olemaan yhä enenevässä määrin maahanmuuttajia. Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan on tärkeää saada tietoa ulkomaalaisten työntekijöiden työoloista, jotta voidaan taata reilu työelämä kaikille jatkossakin.
– Pidän tärkeänä, että työelämässä vastataan työvoimapulan tuomiin haasteisiin. On tärkeää varautua muutoksiin ja yhdessä luoda pohjaa muutosten tuomien haasteiden ratkaisemiseksi.
Näin tutkimus tehtiin
Tuoreeseen tutkimukseen haastateltiin 25 työntekijäammatissa työskentelevää ulkomaalaista. He työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuolto-, palvelu- ja rakennusalalla sekä maataloudessa. Haastatellut olivat muuttaneet useista eri syistä Suomeen ja asuneet maassa keskimäärin kahdeksan vuotta. He olivat pääosin tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä ja näkivät tulevaisuutensa Suomessa. Haastatelluille Suomi näyttäytyy vakaana, demokraattisena hyvinvointiyhteiskuntana, jossa elämänlaatu on korkea.
Tutkimusaineisto koostuu 25 laadullisesta haastattelusta, jotka toteutettiin viidellä kielellä joulukuussa 2022–huhtikuussa 2023. Tutkimuksen teki E2 Tutkimus osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta.
Tutkimuksen tavoitteena on tarjota tärkeää ja ainutlaatuista kokemusperäistä tietoa siitä, millaista Suomessa töitä tekevien ulkomaalaisten elämä on. Tutkimushankkeen seuraavissa vaiheissa huomiomme kiinnittyy työperäisen maahanmuuton kysymysten ohella myös laajemmin suomalaiseen työelämään.
Hanketta rahoittaa konsortio, johon kuuluu työntekijä- ja työnantajajärjestöjä sekä eläkealaa: Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat TELA.
