Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimus 190 on ensimmäinen kansainvälinen sitova sopimus, joka koskee nimenomaan työelämän väkivaltaa ja häirintää.
Sopimuksen tarkoituksena on suojella työntekijöitä ja muita työelämässä toimivia henkilöitä väkivallalta ja häirinnältä. Sen ratifioiva YK:n jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan kaikkien oikeutta väkivallasta ja häirinnästä vapaaseen työelämään, ja sopimus kattaa myös kotiväkivallan. Valtio sitoutuu myös varmistamaan oikeuden työhön liittyvään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kaikille työntekijöille.
Kolumbiassa sukupuolisidonnainen väkivalta on surullisen arkipäiväistä – eikä työelämä ole erillinen saareke. Siksi sopimuksen ratifiointi on ollut etenkin naisvaltaisten palvelualojen ammattiliittojen tärkeä tavoite, jota yksityisten palvelualojen ammattiliittojen maailmanjärjestö UNI on edistänyt etenkin Pron ja PAMin tuella.
Merkittävä askel oikeaan suuntaan
Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta pitää ratifiointia merkittävänä askeleena kohti tasa-arvoista työelämää.
– Ratifiointi vaikuttaa koko maan työtä tekevään väestöön, eli valtavaan joukkoon. Tässä tapauksessa erityisesti naisiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tasa-arvon takapakki on tässä ajassa todellinen haaste, mutta hienoa saada myös hyviä uutisia, Lehtoranta toteaa.
Ratifiointi velvoittaa Kolumbian hallituksen laatimaan kansallisen toimeenpanosuunnitelman yhdessä työnantajien, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sopimuksen toimeenpanemiseksi.
Jo yli 40 maata on ratifioinut ILOn häirinnän ja väkivallan vastaisen sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2021. Myös Suomi kuuluu tähän joukkoon: meillä ratifiointi astui voimaan viime viikolla.
Juttu on alun perin julkaistu SASKin sivuila. Pro on SASKin jäsenjärjestö.