Etätyötä koskevasta Euroopan työmarkkinajärjestöjen välisestä sopimuksesta neuvoteltiin viime syksynä. Lopulta työnantajat kieltäytyivät sopimasta etätyöstä. Komission päätti esittää etätyötä koskevan direktiiviehdotuksen, jota varten nyt kuullaan työmarkkinaosapuolia. Tämän jälkeen komissio antaa esityksensä. Parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston välinen neuvottelu etätyödirektiivistä käynnistyy uuden parlamentin aikana.
Oikeus olla tavoittamattomissa on olennainen osa direktiiviä. Tuntuu ehkä oudolta, että tarvitaan säädös siitä, ettei työntekijän tarvitse työajan ulkopuolella vastata puhelimeen tai lukea sähköpostia. Luulisi olevan selvää, että työajan ulkopuolella ei tarvitse työtä tehdä. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.
Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy entisestään. Ensin ongelma koski vain itsenäisiä johtajia tai luovan ammatin harjoittajia. Nyt monissa ammateissa, esimerkiksi palvelualan ”duunarihommissa”, odotetaan, että työntekijä vastaa työvuoron jälkeen puhelimeen ja kertoo, mistä seuraavan vuoron tulisi jatkaa tai mistä löytyy tieto asiakkaan ongelmaan.
EU:n työelämän tutkimuslaitoksen Eurofound tutkimuksen mukaan aina päällä -työkulttuuri on jo todellisuutta. Se johtaa lisätyötuntien tekemiseen ja riittämättömiin lepoaikoihin, heikentää yleistä työtyytyväisyyttä sekä terveyttä ja hyvinvointia.
Valtaosa etänä työskentelevistä tekee pitkiä työpäiviä ja kärsii stressiin ja työuupumukseen liittyvistä terveysongelmista. Oikeus olla tavoittamattomissa ei kuitenkaan koske vain etätyötä, vaikka se on lisännyt ongelmia ja aina päällä -kulttuuria merkittävästi.
Tutkimukset osoittavat, että jatkuva varallaolo ja ikuinen päivystys ovat psykososiaalisesti erittäin kuormittavia. Kesälomillakin seurataan, millaisia työsähköposteja saapuu. Työ ui mukana aurinkorannikolle asti.
Korona-aikana etätyö yleistyi hurjasti. Samalla havahduttiin, että oikeus olla tavoittamattomissa oli epämääräinen käsite toimistotöissä. Right to disconnect -sloganista tuli virtuaaliajan ihmisoikeus. Tammikuussa 2021 parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan ei ole unionin erityislainsäädäntöä työntekijän oikeudesta kytkeytyä irti työhön käytettävistä digitaalisista välineistä.
Työlainsäädännön epämääräisyys, työn itseohjautuvuuden kasvu ja työnjohto-oikeuden väärinkäyttö ovat kaikki syitä ongelmien kasvuun. Tarkka lainsäädäntö auttaisi paljon, mutta lisäksi tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja asennemuutosta.
Moni EU-maa teki koronan takia lainsäädäntöä etätyöstä. Lakeihin sisällytettiin sääntöjä oikeudesta irtaantua. Belgiassa, Kroatiassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Slovakiassa ja Espanjassa lainsäätäjät heräsivät kasvaviin haasteisiin. Lisäksi monet suuret yritykset ovat sopineet järjestelmistä paikallisesti ammattiliittojen kanssa.
Kuinka todennäköistä on, että Suomessa nykyhallitus tarttuisi aktiivisesti tämänkaltaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen? Tämä ei vaikuta kovin uskottavalta.
Euroopan unionissa työ on jo käynnissä, mutta päätöksiä tekee seuraava Euroopan parlamentti. On tärkeää, että äänestät ja vaikutat siihen, millaista lainsäädäntöä EU:ssa seuraavan viiden vuoden ajan tehdään.
Kirjoittaja on eurooppalaista työelämään seuraava Pron kehityspäällikkö.
Tutustu myös Pron EU-vaalitavoitteisiin.