Hyppää pääsisältöön

Onnistuneet neuvottelut edellyttävät molempien osapuolten vahvuutta, ei ainoastaan työnantajien 

Peter Hellbergin blogi
Orpon hallitus ei ole täysin ymmärtänyt sitä, että ruotsalaisten työmarkkinaosapuolten vuosien saatossa rakentama yhteistyömalli perustuu oletukseen, että poliitikot pysyvät erossa palkanmuodostuksesta.

Onnistuneet neuvottelut edellyttävät molempien osapuolten vahvuutta, ei ainoastaan työnantajien 

Julkaistu 05.04.2024 klo 09:03
Blogit
Kirjoittanut
Peter Hellberg
Orpon hallitus ei ole täysin ymmärtänyt sitä, että ruotsalaisten työmarkkinaosapuolten vuosien saatossa rakentama yhteistyömalli perustuu oletukseen, että poliitikot pysyvät erossa palkanmuodostuksesta.

Uutiset Suomessa vellovista lakkoaalloista ovat kantautuneet myös korviimme Ruotsissa. Me täällä ruotsalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä olemme tietoisia siitä, mitä haasteita suomalaiset ammattiyhdistystoverimme kohtaavat ja minkälaisia perusteita Suomen hallitus käyttää puolustaessaan työelämäheikennyksiään. Olemme myös kuulleet, että he ovat ottaneet mallia Ruotsista. Tämän tiedon valossa emme voi jäädä toimettomiksi. 

Ruotsissa niin ammattiliitot kuin työnantajatkin ovat ylpeitä yhdessä rakentamastamme työmarkkinamallista, joka on muovautunut viimeisen sadan vuoden aikana. Luonnollisesti toivomme, että yhä useammat maat noudattaisivat esimerkkiämme. 

Orpon hallitus sanoo ottaneensa mallia Ruotsista. He eivät ole täysin ymmärtäneet, mikä on todellinen menestyksemme avain: itsenäisten ja riippumattomien työmarkkinaosapuolten yhteistyö haasteiden ratkaisemisessa. Työmarkkinaosapuolten vuosien saatossa rakentama yhteistyömalli toimii, kun poliitikot pysyvät erossa palkanmuodostuksesta. 
 
Sen sijaan Suomen hallitus on päättänyt sekaantua työmarkkina-asioihin. Heidän ehdotuksensa uhkaa vakavasti heikentää voimatasapainoa työnantajien eduksi, mikä on vastoin kestävän työmarkkinamallin periaatteita. Vahvat ammattiliitot ovat kehittyvän ja tasapainoisen työmarkkinasuhteen kulmakivi. Menestyksekäs palkanmuodostusmalli ei voi perustua pelkästään vahvoihin työnantajiin. 
 
Suomen hallituksen työmarkkinapoliittiset linjaukset vaikuttavat palkansaajavihamielisiltä, ja lakko-oikeuden rajoittaminen on tästä räikeä esimerkki. Lakko-oikeus on olennainen osa järjestäytymisvapautta. Valitettavasti Suomi ei ole ainoa maa, jossa lakko-oikeus on uhattuna. Myös Ruotsissa käydään keskustelua lakko-oikeudesta, ja meidän on puolustettava sitä kotikentällä. 

Lähetämme selkeän viestin Orpon hallitukselle: kääntäkää katseenne länteen ja inspiroitukaa työmarkkinasuhteistamme. Antakaa Suomen ammattiliitoille ja työnantajille tilaisuus neuvotella työmarkkinoiden edessä olevista haasteista ja älkää rajoittako ammattiyhdistysten kykyä edustaa jäseniään tehokkaasti tulevissa neuvotteluissa. 

Kirjoittaja on ruotsalaisen ammattiliitto Unionenin puheenjohtaja.