Työstä palautuminen on aihe, josta puhutaan paljon ja välillä melko heppoisin termein.

– Palautuminen tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn rasituksesta. Keho ja mieli ovat totta kai vuorovaikutuksessa keskenään, ja kehon ja hermoston palautuminen luovat pohjaa myös mielen palautumiselle, Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen taustoittaa.

Mielen elpyminen voi vaatia paitsi lepoa, myös aktiivisempaa palautumista.

– Monelle palautumisessa olennaisia ovat harrastukset ja itsensä haastaminen. Keskeistä on, että ne asiat, jotka vapaa-ajalla tehdään, kuluttaisivat eri voimavaroja kuin työ. Se tarjoaa vastapainoa. 

Kuusi tapaa palautua

Virtanen listaa kuusi palautumisen kokemusta. Näitä ovat työstä irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuuden ja autonomian kokemus, taidon hallinnan kokemus sekä merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset.

Varsinkin tietotyössä ja ihmisten kanssa tehtävässä työssä töistä irrottautuminen voi vaatia paljon.

– Monelle on tuttua, että työasiat alkavat helposti pyöriä mielessä, jos vain makoilee sohvalla. Jos taas edessä on vaikkapa mieluinen liikuntaharrastus tai uppoutuminen käsitöihin, mieli voi päästää työasioista helpommin irti.

Asioihin uppoutuminen edistää irrottautumista ja palautumista. Myös tietoisen läsnäolon harjoittelu voi auttaa unohtamaan työasiat. Rentoutuminen taas on usein se, mitä stereotyyppisimmin palautumisella tarkoitetaan; miellyttävä tekeminen, johon ei liity juuri vaivannäköä. Rauhallinen liikunta ja hengitysharjoitukset lasketaan tähän kategoriaan.

Omaehtoisuuden ja autonomian kokemuksessa on yksinkertaistettuna kyse siitä, pystyykö elämään omien arvojensa mukaista vapaa-aikaa.

– Jos koko vapaa-aika menee siihen, että joutuu reagoimaan muiden toiveisiin ja odotuksiin, ihminen kuormittuu. Jo lyhytkin hetki omaehtoista vapaa-aikaa päivittäin voi auttaa palautumaan.

Annina Virtanen

Itsensä haastaminen voi palauttaa

Monille palautumiseen auttaa myös itsensä haastaminen. Aktiivista palautumista kaipaavat palautuvat parhaiten itseään haastamalla, uusia tietoja ja taitoja oppiessaan.

– Tällainen palautuminen vaatii vaivannäköä eikä siihen aina ole välttämättä energiaa. Omia voimavaroja pitää kuunnella ja havainnoida. Mutta taidonhallinnan kokemuksia tuottava tekeminen synnyttää myönteisiä tunteita ja onnistumisen kokemusta sekä aikaansaamisen tuntua töiden ulkopuolella.

Viidentenä on merkityksellisyyden kokemus. Jos vapaa-ajan tekeminen tuntuu  tärkeältä ja merkityksellisyyden kokemusta saa työn ulkopuolelta, se edistää palautumista.

– Olisi tärkeää, että jokaisella olisi myös muita merkityksellisyyden lähteitä kuin työ, Virtanen muistuttaa.

Olisi tärkeää, että jokaisella olisi myös muita merkityksellisyyden lähteitä kuin työ.

Myös yhteenkuuluvuuden kokemus työn ulkopuolella on palauttavaa. Tämä edellyttää ihmissuhteita ja tunnetasolla tyydyttävinä koettuja suhteita.

Palautua voi myös työpäivän aikana

Miten omaa palautumista voi parantaa tai tehostaa? Yksiselitteistä vastausta ei ole.  Palautuminen riippuu monesta asiasta. Persoonan lisäksi palautumiseen vaikuttaa esimerkiksi elämäntilanne.

– Itselle sopivinta palautumisen tapaa etsiessä ei valitettavasti ole oikotietä onneen – sopiva löytyy vain kokeilemalla, Virtanen naurahtaa.

– Kuten liikunnassakin, oma laji pitää löytää kokeilemalla ja se ei aina löydy ensimmäisellä kerralla. Elämäntilanteet ovat erilaisia, työpäivät ja persoonat ovat erilaisia, joten hyvä palautuminen ei ole kaikille samanlaista.

Palautumisesta keskusteltaessa pitäisikin aina muistaa puhua myös siitä, miten työnantaja voi tukea sitä työpäivien aikana.

Virtanen muistuttaa, että kaikkea palautumista ei tarvitse pakata vapaa-ajalle.

– Monia näistä voidaan kokea myös työpäivän aikana – kenties taidonhallintaa lukuun ottamatta. Palautumisesta keskusteltaessa pitäisikin aina muistaa puhua myös siitä, miten työnantaja voi tukea sitä työpäivien aikana. Myös työnantajalla ja työpaikoilla on vastuu siitä, miten hyvin voi työpäivän aikana palautua.