Hyppää pääsisältöön

Pron työmarkkinatutkimus: Nelikymppiset parhaiten suojassa työttömyydeltä

tutkimus tilasto
Koulutus, palkkataso ja järjestäytymisaste ovat yhteydessä korkeampaan työllisyyteen, kertoo Pron tuore työmarkkinatutkimus.

Pron työmarkkinatutkimus: Nelikymppiset parhaiten suojassa työttömyydeltä

Julkaistu 30.06.2021 klo 13:30
Uutiset
Koulutus, palkkataso ja järjestäytymisaste ovat yhteydessä korkeampaan työllisyyteen, kertoo Pron tuore työmarkkinatutkimus.

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan Pron edustamien yksityisen alojen työntekijöistä työttömyydeltä ovat parhaiten suojassa 42–52-vuotiaat toimihenkilöt.

–  Tämä on tyypillisesti se kohta, jossa ihmisten ajatellaan olevan tuottavimmillaan, koska heillä on paitsi työelämäkokemusta, myös energiaa. Yli viisikymppiset saattavat joutua työmarkkinoilla ikäsyrjinnän kohteeksi ja nuoremmat puolestaan voivat vaihtaa kokonaan alaa, mikäli he joutuvat työttömiksi, Pron tutkija Petri Palmu toteaa. 

Työttömyysasteeseen vaikuttavia tekijöitä

Kuva 1: Työttömyysasteeseen vaikuttavia tekijöitä

Ikäsyrjinnän ohella koulutuksen vanhentuminen voi muodostaa riskin viisikymppisten työllistymiselle.

–  Työantaja tyypillisesti alkaa vähentää yli nelikymppisten koulutusta, joten viisikymppisillä voi olla painetta päivittää omaa osaamistaan. Alan tekniset perustiedot ovat ehkä myös saattaneet jo osin muuttua, Palmu sanoo.

Nuorempia työntekijöitä koskeviin tuloksiin liittyy Palmun mukaan puolestaan tilastollista epävarmuutta, mikä vaikeuttaa niiden tulkintaa.

–  Nuorten kohdalla on kuitenkin enemmän pätkätöitä ja sitä kautta työttömyysjaksoja, joten kuva ei ole täysin väärässä. 

Koulutus, palkkataso ja järjestäytymisaste yhteydessä työllisyyteen

Palkkatason vaikutus työttömyyteen

Kuva 2. Palkkatason vaikutus työttömyyteen

Korkeakoulutuksella oli Pron aineistossa selvä työttömyyttä vähentävä vaikutus.

–  Korkeakoulutus luo osaamisen ja kenties mielikuvienkin kautta paremman työmarkkina-arvon, joka suojaa työttömyyksiltä. Koulutukseen myös liittyy tyypillisesti korkeampi palkkataso, joka myös on yhteydessä parempaan työllisyystilanteeseen, Palmu toteaa.

Vastaavasti matalan palkan työmarkkinat ovat myös matalamman työllisyyden markkinat.

–  Korkean koulutuksen tuoma osaaminen ja sitä vastaava palkkataso yhdessä luultavasti luovat tuottavuuspohjan Suomen talouteen.

Myös korkealla järjestäytymisasteella on vahva yhteys matalaan työttömyyteen.

–  Vahva järjestäytyminen varmasti luo painetta siihen, ettei irtisanomisia tapahdu kovin heppoisin perustein. Järjestäytymisen merkityksestä tietoinen henkilöstö myös tukee työpaikkansa henkilöstön edustajia kriisitilanteissa. Joukkovoima antaa suojaa, Palmu sanoo.

 

Lomautusten taustalla tyypillisesti kysynnän heikkeneminen

Lomautusastemallin selittäviä tekijöitä

Kuva 3: Lomautusastemallin selittäviä tekijöitä

Lomautusten lisäystä selittää parhaiten työpaikkojen palvelujen ja tuotteiden kysynnän heikkeneminen. Kuten työttömyyden kohdalla, myös lomautuksilta parhaiten suojassa oleva ikä on 40–50 ikävuoden kohdalla.

Työpaikan johtamiskulttuurilla on myös oma rajallinen vaikutuksensa lomautusasteen tasoon.

– Johtamisen paraneminen näyttää hieman laskevan lomautusriskiä, Palmu huomauttaa.

Palmu pitää tuloksia varsin ymmärrettävinä.

–  Lomautukset liittyvät yritykseen kohdistuviin ulkoisiin shokkeihin, joiden seurauksena kysyntä vähenee. Tällöin paras keino estää niitä on tavalla tai toisella parantaa organisaation tuotteiden ja palvelujen menekkiä, Palmu toteaa.

 

Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus perustuu sopimusalatasoiseen aineistoon, jossa seurataan vuositasolla Pron yksityisen sektorin sopimusalojen työolosuhteita, työttömyys- ja lomautustilanteita.