Aiemmin on raportoitu nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Kasvu on koskettanut sekä miehiä että naisia. Miesten kohdalla huolestuttavaa on, että he hakevat apua ongelmiinsa naisia harvemmin.
Marraskuussa julkaistussa E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? -katsauksessa 25–34-vuotiaat miehet arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa selvästi heikommiksi kuin muut miehet ja naiset.
Viime viikolla Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry julkaisi miesten väkivalta-asenteita koskevan tutkimuksen. Sen tulokset ovat huolestuttavia.
Alle 25-vuotiaista miehistä 22 prosenttia katsoo, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi. 18–35-vuotiaista miehistä joka neljäs ajattelee, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäön, pukeutumisen tai käytöksen takia.
Miesten epäoikeudenmukaisuuden kokemukset
Syyt kehitykseen ovat moninaiset ja ne kytkeytyvät pohjimmiltaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja koettuihin uhkiin. Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut, ja yhteiskunta näyttää jakautuvan yhä jyrkemmin menestyjiin ja muihin.
Työelämä on murroksessa ja monet perinteiset miestyypilliset toimialat ovat taantumassa. Toisaalta tasa-arvopyrkimykset ovat avanneet uusia mahdollisuuksia sekä miehille että naisille. Miehen perinteinen asema yhteiskunnassa on moninaistumassa. Yhteiskunta on monikulttuurisempi.
Muutoksissa monet kokevat kuitenkin epävarmuuden, osattomuuden ja ehkä vieraantumisenkin kokemuksia.
Kehitys on heijastunut arvomaailmojen polarisoitumisena. Useimmissa länsimaissa yhä useammat nuoret naiset ovat kääntyneet enemmän arvoliberaalimpaan suuntaan ja miehet kohti konservatismia.
Nykyisin naiset ovat miehiä koulutetuimpia ja työelämän muutos tarjoaa heille monenlaisia mahdollisuuksia. Naisten ääni myös kuuluu julkisessa keskustelussa aikaisempaa voimakkaampana. Monet miehet kokevat tilanteen epäoikeudenmukaisena ja hakevat turvaa perinteisistä arvoista.
Some-kulttuuri omine sisäänlämpiävine kuplineen vahvistaa arvomaailmojen polarisoitumista. Asetelma on omiaan lisäämään vastakkainasettelua molemmissa arvomaailmoissa.
Vastakkainasettelun purkuun
Polarisaatio ja väkivallan salliva kulttuuri uhkaa suomalaisen yhteiskunnan eheyttä ja kaikkien miesten ja naisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Ilmiöiden juurisyiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta kehitys voidaan pysäyttää.
Polarisoitumisen torjunta vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden – niin poliitikkojen, median, kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen kuin kansalaisten – välillä.
Tarvitaan yhteisten päämäärien asettamista: vastakkainasettelun kyseenalaistamista, puuttumista yhdessä taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen, kansalaisten osallisuuden vahvistamista, avoimen ja kunnioittavan dialogin edistämistä sekä kaikenlaiseen syrjintään puuttumista.
Jokainen voi osallistua tähän työhön omilla teoillaan.
NYTKIS ry:n tutkimus kertoo, että miehistä 78 prosentin mielestä miesten pitäisi puuttua enemmän loukkaavaan tai esineellistävään puheeseen naisista ja 84 prosentin mielestä miesten tulisi ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Tästä on hyvä aloittaa.
Hyvää miestenpäivää! Ollaan yhteisen vastuumme tuntevia miehiä!
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron tutkija ja tasa-arvoasiantuntija.