Hyvä ansioluottelo eli CV voi olla hyvinkin erilaisessa muodossa. Se voi olla visuaalisesti muotoiltu, se voi olla video tai vaikkapa osaamispohjainen. Vinkit CV:n tekoon antaa UP Partnersin valmentaja Aino Peltomaa.
Verkossa on tarjolla paljon perus-CV-malleja, niitä kannattaa hyödyntää. Visuaalisessa maailmassa ei ole pahitteeksi, jos CV:kin on visuaalinen ja vaikkapa organisaation näköinen. Canva.com-sivustosta on apua graafisen ilmeen luomiseen.
‒ Toimialat ovat erilaisia, liika kikkailu ei sovi kaikkialle. Mutta jos työhön kuuluu jollain tavalla visuaalista suunnittelua, taidot kannattaa näyttää.
Avainsana on kuitenkin selkeys sekä jäsennellyt kokonaisuudet. Rekrytoija käyttää 30‒60 sekuntia CV:n lukemiseen, usein yksi sivu riittää, maksimissaan kaksi.
Myös videoesittely auttaa erottumaan joukosta. Siihen voi pistää linkin CV:stä. Työnäytteitäkin voi olla linkin takana.
‒ Jos työssä vaaditaan vuorovaikutusta, video-CV tuo persoonaa ja omia vahvuuksia eri tavalla esille kuin teksti. Kannattaa kuitenkin pysyä ammatillisessa osaamisessa. Tähän hissipuheeseen riittää 1‒2 minuuttia. Videolla voi piipahtaa myös suosittelija sanomaan muutaman sanan.
Peltomaan mukaan videoesittelykin on hyvä räätälöidä: siinä voidaan mainita organisaatio, josta on hakemassa töitä.
Onpa CV teksti- tai kuvapainotteinen, suositeltavaa on, että joku lähipiiristä katsoisi sen läpi.
‒ Valmennuksessa teemme CV:n yhdessä. Toiset silmät näkevät tarkemmin.
Tee pohjatyöt hyvin
Ennen kuin haet uutta työpaikkaa, tee pohjatyöt kunnolla. Mieti, mitä uudelta työntekijältä halutaan.
‒ Työnhaku on tiedonhakua. Työpaikkailmoituksesta selviää työnantajan ostoslista, jonka perusteella voi analysoida työnantajan tarpeita. Rekrytoivalle henkilölle voi soittaa etukäteen ja selvittää, mitä kaikkea toivotaan ja millainen organisaatio on, Aino Peltomaa vinkkaa.
Peltomaa neuvoo etsimään työnhakuilmoituksesta 3‒5 olennaista asiaa ja linkittämään niihin omaa ydinosaamistaan ja työkokemustaan.
‒ CV kannattaa räätälöidä eri työnhakuja varten, vaikka se veisikin vähän aikaa.
Päivitä tiedot säännöllisesti
CV:tä ei tarvitse kirjoittaa kokonaan uusiksi. Tee master-CV, joka kuvaa sitä mitä työhösi kuuluu.
‒ Master-CV:n voi tehdä puolivuosittain ja siihen voi listata työtehtävät, saavutukset ja onnistumiset. Sen pohjalta on jatkossa helppo räätälöidä tekstiä työnantajan ostoslistan mukaan.
Yhteystiedot kerrotaan heti CV:n alussa. Peltomaan mukaan iällä ei ole merkitystä, sitä ei tarvitse kertoa. Kuva on hyvä olla yhteystietojen ohessa.
Alussa on hyvä olla pieni profiiliesittely, joka herättää lukijan mielenkiinnon. Sitäkin on helppo muokata tarpeen niin vaatiessa. Työnhakuilmoituksesta voi poimia avainsanoja profiiliin.
‒ Esittely on lyhyt, ytimekäs ja ammatillinen, vähän kuin hissipuhe: kuka on ja mitä etsii.
Esimerkkinä voi kertoa, että minulla on kymmenen vuoden kokemus markkinointitehtävistä teollisuuden alalta. Yhdessä lauseessa tulevat esiin kokemus, työtehtävä ja ala. Loppulause voi viitata persoonaan tai onnistumiseen, kuten tuplasin vuonna 2019 someseuraajien määrän.
‒ Konkreettinen esimerkki numeraalisin tiedoin havainnollistaa parhaiten.
CV on myös oma käyntikortti.
‒ Jos ei halua kantaa mukanaan menneisyyden taakkaa vaan ilmentää uutta, se pitäisi näkyä myös CV:ssä. Profiilissaan voi kertoa niistä asioista, joita haluaa tulevaisuudessa tehdä.
Osaamiset ja saavutuksen esiin
Keskity ansioluettelossa määrän sijasta laatuun. Kaikkia työpaikkoja ja -tehtäviä ei ole tarpeen luetteloida. Peltomaan mukaan relevanttia on ottaa mukaan viimeiset 5‒10 vuotta ja fokusoitua työnhaun kannalta olennaisiin työtehtäviin.
‒ Jos on vuosia tehnyt samaa työtä, CV voi olla osaamispohjainen. Siihen voi listata 4‒5 osaamisaluetta eli mitä on tehnyt ja miten. Onnistumiset, aikaansaannokset ja konkreettiset esimerkit sekä aktiiviverbit kertovat enemmän.
Työtehtäviä on hyvä kuvata mahdollisimman monipuolisesti. Jos ne ovat vuosien varrella muuttuneet, sekin kannattaa kertoa.
Vastavalmistuneen kohdalla kaikki työkokemus voi olla arvokasta. Sama logiikka pätee kuin vuosia yhden työnantajan palveluksessa olleella: osaamispohjainen CV-malli toimii parhaiten.
‒ Lähdetään taidoista, joita opinnoissa on kertynyt. Voi kertoa opinnäytetyöstä, toiminnasta opiskelijajärjestössä, luottamustoimista tai mistä tahansa muusta, joka kiinnostaisi työnantaja.
Työhistoriassa voi olla aukkoja
Jos työelämästä on ollut pitkään poissa, se ei ole enää ihmetyksen aihe. Vanhempainvapaat, vuorotteluvapaat tai työttömyyden voi kertoa CV:ssä omana kohtanaan tai jättää niiden kertomisen työpaikkahaastatteluun.
‒ Työttömyyden ajalta kannattaa mainita asioita, joita on silloin tehnyt: käynyt kursseilla, opiskellut tai syventänyt tietämystään joltain alalta. Tärkeää on kuvata, mitä on oppinut ja osoittaa aktiivisuuttaan, mikä hyödyttäisi tulevaa työnantajaakin.
Peltomaan mukaan pitkäaikaistyötön voi listata omia vahvuuksiaan ja kertoa, minkälaisissa työtehtävissä näkisi itsensä sopivaksi. Hyvän vaikutuksen voi tehdä myös esimerkiksi soittamalla yritykseen, jonne haluaisi töihin.
Kurssit ja vapaaehtoistyöt vaikuttavat
Suosittelijat on hyvä ottaa mukaan, sillä rekrytoijat voivat haluta lisätietoja hakijasta. Peltomaan mukaan suosittelijan ei tarvitse olla esihenkilö, hän voi myös olla kollega – joku, joka puhuu hakijasta positiivisesti.
‒ Suosittelijoihin kannattaa pitää yhteyttä ja päivittää tietoja CV:hen. Työnhakijalle ovat kullanarvoisia sellaiset ihmiset, joiden kanssa työt ovat sujuneet hyvin. Ihmiset haluavat auttaa, ja laajoista verkostoista on aina hyötyä.
Työkokemuksen jälkeen CV:ssä kerrotaan koulutus – tutkintonimike on tärkeä. Jos koulutuksen aikana olet menestynyt jossain asiassa, saavutukset voi mainita, kuten minut palkittiin vuoden opiskelijan stipendillä tai päättötyöni ilmestyi julkaisusarjassa.
Koulutukseen liittyvät myös ammattiin pätevöittävät kurssit. Esimerkiksi ohjelmointi- tai kielikurssi tai hygieniapassi on hyvä nostaa esiin, jos ne ovat työtehtävän kannalta olennaisia.
Peltomaa toteaa, että vapaaehtoistyö on yhtä arvokasta kuin palkkatyö.
‒ Luottamustoimet kertovat ihmisestä paljon, esimerkiksi että hän on vastuuntuntoinen ja tietotaitoa on karttunut muualtakin kuin työelämästä. Harrastustenkaan maininta ei vie paljon tilaa, ja ne tuovat persoonaa esiin. Työnantaja voi löytää hakijan harrastuksista yhteisiä kiinnostuksen kohteita, mikä voi edistää työnsaantia.