Tekoäly muuttaa työtä finanssialalla – tulevaisuuden työtä rakennetaan yhdessä

FinanssiAkatemian Ajatustori-tapahtumassa pohdittiin jo kolmantena vuonna peräkkäin generatiivisen tekoälyn synnyttämiä osaamistarpeita finanssialalla. Generatiivisen tekoälyn eteneminen ei ole pelkkää teknisten innovaatioiden jalkauttamista, vaan ilmiön ennennäkemättömän laajat käyttömahdollisuudet muuttavat perusteellisesti työn tekemistä ja osaamistarpeita.

– Teknologisten muutosten lisäksi generatiiviseen tekoälyyn liittyy jatkuvasti täydentyvä nippu erilaisia eettisiä kysymyksiä. Vastaukset eivät ole kenenkään yksittäisen toimijan hallussa, vaan Ajatustorin mahdollistamaa säännöllistä, eteenpäin katsovaa vuoropuhelua tarvitaan, Haaga-Helian vararehtori Minna Hiillos muistutti.

– Opetuksen on vastattava siihen, miten tekoälyä käytetään työelämässä. Siksi alan oppilaitosten ja muiden toimijoiden vuoropuhelu finanssialan kanssa on ratkaisevan tärkeää, Hiillos totesi.

Vuoropuhelua korosti myös Ammattiliitto Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala.

– Kyse ei ole vain tekniikan käyttöönotosta. Generatiivinen tekoäly muokkaa voimakkaasti työn tekemisen tapoja, ja siksi aidosti ennakoiva ja jatkuva vuoropuhelu on tärkeää, Hakala korosti.  

Luottamus on finanssiyhtiöiden tärkeintä pääomaa

Ajatustorin alustuksissa, paneelikeskustelussa ja työpajoissa pohdittiin generatiivisen tekoälyn tuomia muutoksia asiantuntija- ja esihenkilötyöhön. Generatiivinen tekoäly ei muuta pelkästään osaamista, vaan jopa osaamisen määritelmää. Kun tekoäly hoitaa entistä kattavammin laajojen datamassojen käsittelyä ja erilaisia taustatoimintoja, ihmisen valtteina korostuvat muun muassa kriittinen ajattelukyky, tunneäly, empatia ja taito huolehtia yhteisöllisyydestä työpaikoilla. 

Tekoälyn tuotoksia on aina osattava tarkastella analyyttisesti ja tarvittaessa niitä kyseenalaistaen, joten myös tulevaisuuden asiantuntijoilta edellytetään substanssiosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Laadunvalvonnan kannalta olennaista on pyytää kehotteissa oikeita asioita tekoälyltä. Lisäksi on osattava puntaroida tekoälyn vastuullista ja ekologista käyttöä.

– Kaikki finanssiyhtiöissä työskentelevät ovat asiantuntijoita. Eri toimenkuvilla on eri vaikutus, mutta kaikissa tehtävissä tarvitaan tietoisuutta tekoälyn käyttömahdollisuuksista, rajoista ja vastuusta, Danske Bankin pääluottamusmies Aino Huuhti totesi.

– Tekoäly tehostaa prosesseja, mutta vain ihminen osaa pysähtyä, katsoa tekoälyn tuotosta ja arvioida sen oikeellisuutta ja hyötyä asiakkaan kannalta, Huuhti jatkoi. 

Luottamusta pitää osaltaan yllä myös se, että sekä asiakkaille että perehdytyksessä työntekijöille kerrotaan eri tekoälyteknologioihin liittyvästä epävarmuudesta, työeläkeyhtiö Ilmarisen Lead Data Scientist Juhana Peltonen muistutti.

– Viime kädessä generatiivinen tekoäly on yksi uusi työkalu muiden joukossa, mutta siihen liittyviä kyvykkyyksiä pitää kehittää yhtiöissä toimenkuva ja osasto kerrallaan. Generatiivisen tekoälyn jalkauttaminen sataprosenttisella ylhäältä alas -otteella ei toimi. Vaatii runsaasti erilaista asiantuntemusta, että esimerkiksi chatbotit ja muut tekoälypohjaiset ratkaisut saadaan toimimaan, Peltonen sanoi.

Mitä valmistuneet tänään, sitä työmarkkinat tulevaisuudessa

Loppupuheenvuoroissaan Tradenomiliiton erityisasiantuntija Joonas Kopra ja Finanssiala ry:n kehitysjohtaja Katja Repo korostivat vuoropuhelun tarvetta erityisesti nopeiden muutosten keskellä. 

– Generatiivinen tekoäly ei poista osaamisen tarvetta, mutta se muuttaa sitä nopeasti. Siksi on tärkeää, että työelämä ja koulutus kehittyvät tiiviissä vuoropuhelussa, Kopra totesi. 

– Generatiivisessa tekoälyssä ei ole kyse vain teknologisesta murroksesta, vaan osaamisen murroksesta. Siihen liittyviä haasteita ei voi ratkaista yksin, vaan yrityksiä, oppilaitoksia ja työmarkkinatoimijoita tarvitaan tarkastelemaan muutoksia yhdessä. Näin voidaan vähentää muutoksiin liittyvää epävarmuutta ja huolehtia siitä, että osaaminen kehittyy samaan suuntaan kuin työelämä, Repo pohti.