Uusimmassa Edistys-analyysissä Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija, KTT Merja Kauhanen vertailee Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusta koskevia työehtosopimusmalleja keskenään. Hän käy läpi mistä kaikesta työehtosopimuksissa sovitaan, millä tasoilla palkoista sovitaan, kuinka laajasti työehtosopimuksia noudatetaan sekä miten koordinaatio on toteutettu Ruotsissa.
Yhteistä Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusmalleille on Kauhasen mukaan ollut sopimisen moniportaisuus ja neuvottelujen koordinaatio.
- Molemmissa maissa työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita, ja niissä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista, Kauhanen korostaa.
Molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat avainasemassa, työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste ovat korkeita.
Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Merkittäviä eroja löytyy julkiselta sektorilta, ja tämä koskee erityisesti toimihenkilöitä. Suomessa julkisella sektorilla kunnissa ja valtiolla liki 100 prosentille palkansaajista palkankorotus määräytyi vuonna 2018 yleiskorotuksena, jonka lisäksi sovittiin paikallinen erä. Ruotsin julkisen sektorin kaikista palkansaajista 52 prosenttia oli täysin paikallisen sopimisen piirissä ilman rajoituksia vuonna 2020, ja toimihenkilöistä peräti 81 prosenttia.
Edistys-analyysi MITEN PALKOISTA SOVITAAN? Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa -analyysin julkaistiin perjantaina 29.10.2021.