Työtehtävä kannattaa kirjata työsopimukseen kohtuullisen tarkasti. Pron juristi Jonna Riiali on sitä mieltä, että lauseketta “...ja muut työnantajan määräämät tehtävät” ei kannata päästää sopimukseen ollenkaan.
– Silloin työnantajalla on mahdollisuus käyttää vapaammin työnjohto-oikeuttaan ja työntekijä voi joutua tekemään muitakin kuin pääasiallisia työtehtäviään.
Työnkuva ei saa muuttua ilman irtisanomisperustetta, mutta jos se on sovittu jo työsopimuksissa turhan laveaksi, voi työntekijä joutua tekemään monipuolisempia tehtäviä kuin mitä on ajatellut.
– Silti työnantaja ei voi teettää mitä tahansa tehtäviä. Esimerkiksi insinöörin ei tarvitse lähteä lumitöihin, Riiali muistuttaa.
Koeaika ja palkan määrä työsopimuksen keskeisiä asioita
Uuden työsuhteen alussa työsopimukseen voidaan kirjata myös koeaika, joka voi olla enintään kuusi kuukautta. Koeajan kuluessa osapuolet voivat purkaa sopimuksen päättymään välittömästi.
– Siinä ajassa pystyy puolin ja toisin miettimään, onko tämä minun hommani ja onko työntekijä sopiva työhön. Kuitenkin koeajalla tapahtuva työsuhteen päättäminen pitää tapahtua asiallisella perusteella, Riiali sanoo.
Työsopimuksessa pitää sopia tietysti palkasta: kuukausipalkka, tuntipalkka vai määräytyykö palkka jollain muulla perusteella. Samoin pitää kirjata palkanmaksupäivä sekä sovellettava työehtosopimus.
– Tes määrittelee työsuhteen vähimmäisehdot, kuten palkat, lisät, vuosilomat, sairausajan palkanmaksun, työajan ja muita työsuhteen ehtoja eikä jokaisen tarvitse neuvotella niistä erikseen.
Kokonaispalkkaan voi kuulua myös luontoisetuja, jotka on hyvä neuvotella sopimukseen. Yleisiä ovat nykyään työnantajan tarjoama puhelin- ja lounasetu, mutta lisäksi työsuhteeseen voi kuulua esimerkiksi auto- tai työsuhdepolkupyöräetu – kaikki nämä ovat verotettavaa tuloa kuten rahakin.
Määräaikaisuudellakin voi olla rajat
Työsopimuksen keskeisiä asioita on, onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva.
– Määräaikaisuuden pitää olla objektiivisesti perusteltavissa. Aitoja perusteita ovat esimerkiksi erilaisten vapaiden sijaisuudet, ruuhkatilanteiden purku tai selkeä projekti, jolla on alku ja loppu, Riiali sanoo.
Hallitus haluaa muuttaa tämänhetkistä lakia siten, että alle vuoden määräaikaisuutta ei tarvitsisi jatkossa perustella mitenkään.
Määräaikaisuuden maksimipituudelle ei ole ylärajaa. Pitkään määräaikaiseenkiin sopimukseen kannattaa silti sopia irtisanomismahdollisuus, koska muuten työntekijä voi joutua työskentelemään jopa useita vuosia ilman irtisanomismahdollisuutta.
Määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen on myös aihe, joka puhuttaa. Monta peräkkäistä määräaikaisuutta voidaan katsoa jossain vaiheessa vakituiseksi työsuhteeksi.
– Laki ei asiaa suoraan määrittele, mutta oikeustapauksissa on tarkasteltu määräaikaisuuksien määrää, yhteiskestoa ja perusteita. Mitä useampi peräkkäinen määräaikaisuus, sitä painavammin on voitu osoittaa, että työnantajalla on ollut pysyvä tarve työvoiman käyttöön ja työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Tarkasta työsopimus huolella ennen allekirjoitusta
Työsopimukseen kannattaa kirjata myös irtisanomisaika sekä se, milloin maksetaan palkka- ja muut saatavat, jos työsuhde päättyy.
Ja tärkeimpänä kaikista: työsopimus on syytä tehdä aina kirjallisena ja ennen sen allekirjoittamista ottaa aikaa sen läpilukemiseen. Jos joku asia sopimuksessa mietityttää, kannattaa se luetuttaa myös työpaikan luottamusmiehellä.
Työsopimuksen TOP 5 – muista ainakin nämä
- Aina työsopimus kirjallisena
- Tarkka työtehtävä
- Palkka ja työaika
- Jatkuva vai määräaikainen sopimus
- Luetuta luottamusmiehellä ennen allekirjoittamista
Etätyöt ja kilpailukiellot hakevat sääntöjään
Etätöiden tekemisen käytännöt hakevat monessa paikassa muotoaan, ja niistä on hyvä laatia työpaikalla selkeät säännöt.
– Nyt pohditaan paljon, mitkä käytännöt ovat hyviä. Monilla työpaikoilla sovitaan vaikka siitä, että ollaan työpaikalla jonain tiettynä viikonpäivänä tai että etätöitä voi tehdä kaksi tai kolme päivää viikossa, sanoo Pron juristi Jonna Riiali.
Työnantaja saattaa haluta kirjata työsopimukseen salassapitolausekkeita sopimussakkoineen tai kilpailukieltoja. Riiali kehottaa suhtautumaan niihin kriittisesti, ja esimerkiksi kilpailukiellolla pitää olla aina erityisen painava syy.
– Niissä on nähty aika kohtuuttomiakin ehtoja. Pahimmillaan kilpailukielto voi rajoittaa omia mahdollisuuksia siinä vaiheessa, jos haluaakin vaihtaa työpaikkaa, hän sanoo.
– Yhdessä vaiheessa meno oli villiä. Nyt tilanne on muuttunut ja työnantajan pitää maksaa työsuhteen jälkeiseltä kilpailukieltoajalta 40 tai 60 prosenttia palkasta, riippuen rajoitusajan pituudesta. Tämä on hillinnyt halua asettaa kilpailukieltoja turhan heppoisilla perusteilla.