Liikkeen luovutuksessa on kysymys toiminnallisen kokonaisuuden siirtymisestä uudelle työnantajalle. Työnantajan täytyy siis vaihtua. Saman yrityksen uudelleen organisointi ja tehtäväkokonaisuuksien siirtäminen yksiköstä toiseen saman organisaation sisällä ei täytä liikkeen luovutuksen tunnusmerkistöä.

Liikkeen luovutuksen tavoitteena on luovutettavan liiketoiminnan jatkaminen ja tämä tapahtuu usein liikkeen luovuttajan ja luovutuksen saajan välisellä sopimuksella. Pelkkä osakkeiden myynti tai fuusio ei täytä liikkeenluovutuksen tunnusmerkistöä. Luovutettavan liiketoiminnan täytyy säilyä samanlaisena tai samankaltaisena, jotta kysymyksessä olisi liikkeen luovutus. Toiminnan ei kuitenkaan tarvitse jatkua täysin samanlaisena luovutuksen saajan toimesta.

Toiminnan tulee jatkua keskeytyksettä, mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö välissä voisi olla lyhyehköä keskeytystä esimerkiksi toimitilan remontin tai koneiden ja laitteiden uusimisen johdosta. Ratkaisevaa on se, voidaanko keskeytystä pitää väliaikaisena.

Liiketoiminnan identiteetin tulee myös säilyä eli luovutuksen kohteena tulee olla liiketoiminta, jonka tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus. Liikkeen luovutuksena ei siis voida pitää sitä, että jokin kone tai laite myydään tai että jonkun yksittäisen työntekijän työtehtävät siirretään toisen yrityksen hoidettavaksi, jos samankaltaisia tehtäviä edelleen hoidetaan yrityksessä muiden työntekijöiden toimesta. Liikkeen luovutuksessa on kuitenkin aina kysymys kokonaisharkinnasta, jossa huomiota kiinnitetään huomiota edellä mainittuihin seikkoihin.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä siirryt ns. vanhana työntekijänä entisin työsuhteen ehdoin uuden työnantajasi palvelukseen. Tämä tarkoittaa, että työsuhteeseesi kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät entisellään. Uusi työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työsuhteesi ehtoja.

Usein liikkeen luovutuksen yhteydessä luovutuksen saaja tarjoaa työntekijöiden allekirjoitettavaksi uusia työsopimuksia. Näissä tilanteissä pitää kuitenkin olla erityisen tarkka, sillä monesti tarjottava uusi työsopimus voi pitää sisällään heikennyksiä entisiin työsuhteen ehtoihin nähden. Kannattaa pitää mielessä, että sinuun ei ole pakko allekirjoittaa uutta työsopimusta uuden työnantajasi kanssa, vaan edellisen työnantajan kanssa tehty työsopimus sitoo sellaisenaan uutta työnantajaa.

Liikkeen luovutuksen saaja on velvollinen noudattamaan liikkeen luovuttajan noudattamaa työehtosopimusta liikkeen luovutuksessa siirtyneisiin työntekijöihin työehtosopimuskauden loppuun saakka, vaikka kysymyksessä olisi eri työehtosopimus kuin mitä uusi työnantaja soveltaa aiempiin työntekijöihinsä.

Ennen liikkeen luovutusta erääntyneistä työntekijän työsuhdesaatavista (esim. ylityökorvaukset, lomapalkka ja lomarahat), vastaavat liikkeen luovuttaja ja luovutuksen saaja yhteisvastuullisesti. Työntekijä voi periä näitä saatavia kummalta tahansa. Luovuttaja on näistä vastuussa luovutuksen saajalle, ellei muuta ole sovittu. Poikkeuksen muodostaa konkurssitilanne, sillä jos luovuttajana on konkurssipesä, se ei yleensä vastaa ennen luovutusta erääntyneistä työsuhdesaatavista.

Liikkeen luovutus ei aiheuta muutosta työsuhdesaatavien erääntymishetkeen, joten liikkeen luovuttaja ei esimerkiksi maksa työntekijälle lomakorvauksia ansaituista mutta pitämättömistä vuosilomista, vaan luovutuksen saaja maksaa vuosilomapalkan työntekijän liikkeen luovutuksen jälkeisen vuosiloman ajalta, vaikka lomanmääräytymisvuosi, jolta vuosiloma on ansaittu, olisi päättynyt jo ennen luovutusta.

Liikkeen luovutuksensaaja vastaa yksin luovutuksen jälkeen erääntyneistä työsuhdesaatavista.

Liikkeen luovuttaja ja luovutuksen saaja saavat irtisanoa työntekijän työsopimuksen vain, jos siihen on olemassa työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste. Liikkeen luovutus sellaisenaan ei ole riittävä irtisanomisperuste.

Jos et halua siirtyä liikkeen luovutuksen myötä uuteen yritykseen, sinulla on työsopimuslain mukaan erityinen irtisanomisaika. Liikkeen luovutuksessa siirtyvä työntekijä voi irtisanoa työsuhteensa päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon liikkeen luovutuksesta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Tämä oikeus työntekijällä on riippumatta siitä, minkä pituinen irtisanoutumisaika hänellä muutoin olisi. Jos työntekijä on saanut tiedon liikkeen luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsuhteensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta. Tässä mainittu erityinen irtisanomisoikeus koskee myös määräaikaista työntekijää.

Kyllä, yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut tulee käydä seuraavissa tilanteissa:

• työnantajan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella harkitsema yhden tai useamman työntekijän irtisanominen, lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen.
• muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluu myös työnantajan harkitsemat, työnjohtovallan piiriin kuuluvat yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä, työtilojen järjestelyissä tai säännöllisen työajan järjestelyissä.

Yhteistoimintalain mukainen tiedotusvelvollisuus koskee niin liikkeen luovuttajaa kuin luovutuksen saajaa. Kummankin on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee, luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Luovuttajan on annettava edellä mainitut hallussaan olevat tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksen saajan on annettava mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteuttamisesta.

Luovutuksen saajan on varattava henkilöstöryhmien edustajille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sekä annettava vastaukset esitettyihin kysymyksiin.