Palkkaus

Palkkasi on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkanmaksupäivä on pääsääntöisesti kirjattu työsopimukseesi tai työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen. Mikäli palkkasi erääntyy sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä, se maksetaan edeltävänä arkipäivänä. Palkanmaksun tulee toteutua säännönmukaisesti sopimuksissa sovittuina päivinä. Mikäli palkanmaksupäivästä ei ole sovittu, se maksetaan kerran kuukaudessa. Jos palkka määräytyy viikkoa lyhyemmältä ajalta, voidaan se poikkeuksellisesti maksaa kaksi kertaa kuukaudessa.

Säännönmukaisena palkanmaksupäivänä maksetaan kunkin työskentelykauden palkka. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että muut kuin säännölliset lisät esimerkiksi ylityöt ja vuorolisät voidaan maksaa työskentelykuukautta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Jos osa palkastasi määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta. 

Palkka maksetaan  ilmoittamallesi tilille ja sen on oltava käytettävissäsi erääntymispäivänä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava sinulle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Tarkista, että työnantaja on pidättänyt maksetuista palkoista verot ja muut lakisääteiset maksut. Säilytä lisäksi palkkalaskelmasi. Mikäli palkkasi maksetaan käteisenä rahana,  työnantajalla on oltava allekirjoittamasi kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Palkamaksun viivästyessä sinulla on oikeus saada korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Pakanmaksu viivästyy, jos palkkaa ei makseta työsopimuksessa sovittuun palkanmaksupäivään mennessä. Mikäli palkanmaksamisesta työsuhteen päättyessä ei ole sovittu, palkan tulee olla tililläsi käytettävissä työsuhteen päättymispäivänä

Työnantaja on velvollinen maksamaan sinulle täyden palkan, jos olet ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Jos olet estynyt tekemästä työtäsi työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun vastaavan sinusta tai työnantajastasi riippumattoman syyn vuoksi, sinulla on oikeus saada palkkasi esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Jos työnteon estymisen  syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta työehtoihisi tai työoloihisi, sinulla on oikeus saada palkkaa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Mikäli maksettavaksi erääntyvää palkkaa ei makseta, vaadi työnantajaa välittömästi maksamaan viivästynyt palkka. Mikäli et saa vastausta palkan maksamatta jäämiseen kohtuullisen ajan kuluessa tai palkkaa ei ole maksettu kahden viikon kuluessa sen erääntymisestä lisättynä odotusajan palkalla sekä viivästyskorolla, tee palkkaturvahakemus. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvahakemus on tehtävä viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa saatavan eräpäivästä KEHA-keskukseen.

Palkkalaskurimme auttaa jäseniämme oman palkkatason arvioinnissa. Tiedot perustuvat laajaan jäsentutkimukseen. Palkka-asiat selviävät myös juttelemalla työpaikan luottamusmiehen kanssa tai ottamalla yhteyttä Pron sopimusasiantuntijaan. 

Palkka ja ansiot

Palkka on työntekijälle maksettava korvaus tehdystä työstä. Se voi muodostua peruspalkasta, lisistä sekä luontoiseduista. Palkalla tai peruspalkalla tarkoitetaan usein kuukausipalkkaa luontoisetuineen, jota käytetään esimerkiksi yleiskorotuksen laskemisen pohjana. Kuukausiansioilla taas tarkoitetaan palkkasummaa, jossa on mukana muutkin korvaukset, kuten lisä- ja ylityökorvaus.

Kokonaispalkka

Kokonaispalkalla tarkoitetaan yhtä sovittua palkkasummaa, joka sisältää mahdolliset lisät, kuten lisä- ja ylityön. Työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä, jotka millä periaatteella kokonaispalkasta voi sopia, kuten se, että kiinteät ylityökorvaukset tulee eritellä palkkalaskelmassa tai että niiden suuruuden tulee perustua toteutuneeseen työaikaan.

Aikapalkka

Aikapalkka on palkkausmalli, jossa ansio perustuu tehtyyn työaikaan. Aikapalkka määritellään tyypillisesti kuukausi- tai tuntipalkkana.

Kuukausipalkka ja tuntipalkka

Kuukausipalkka maksetaan jokaiselta kuukaudelta saman suuruisena, vaikka kuukauden säännöllisen työajan tuntimäärä vaihtelee. Käytännössä siis tehdyn tunnin palkka vaihtelee. Tuntipalkka sitä vastoin maksetaan jokaiselta tunnilta saman suuruisena ja kuukauden palkkasumma vaihtelee riippuen siitä, kuinka monta työtuntia kuukaudessa on.

Vaativuuspalkka

Vaativuuspalkka termiä käytetään usein palkkausjärjestelmässä työn vaativuuden yhteydessä. Se tarkoittaa kyseisen työtehtävän vaativuuteen perustuvaa peruspalkkaa. Vaativuuspalkan lisäksi palkkausjärjestelmässä voi olla myös muita palkanosia, kuten henkilökohtainen palkanosuus.

Henkilökohtainen palkanosuus

Henkilökohtainen palkanosuus (heko, henkilökohtainen pätevyys) on vaativuuspalkan lisäksi maksettava palkanosa, joka maksetaan henkilön työstä suoriutumisen perusteella. Tarkat kriteerit ja vaihteluvälit henkilökohtaisesta palkanosasta määritellään alan työehtosopimuksessa.

Minimipalkka, vähimmäispalkka

Vähimmäispalkalla tarkoitetaan työstä maksettavaa pienintä palkkaa. Lainsäädännössä ei ole määritelty tarkkaa euromäärää, joka työstä tulee maksaa. Vähimmäispalkan suuruus perustuu työehtosopimusten määräyksiin ja se voi olla jokin yksittäinen summa tai palkkausjärjestelmän kautta muodostuva, kuten työn vaativuuteen perustuvan vaativuusluokkapalkan ja henkilökohtaisen palkanosuuden summa.