Seuraavan kerran, kun työt eivät suju, keskittyminen herpaantuu jatkuvasti tai palaverissa istuminen uuvuttaa, mieti mitä olet syönyt. Syy tehottomaan päivään töissä voi löytyä ruokavaliosta. Asiantuntijan aivot kaipaavat ravintoa toimiakseen, yhtä lailla kuin fyysistä työtä tekevän lihakset.

– Aivot muodostuvat pääasiassa rasvasta, joten ruokavaliossa rasvalla on iso merkitys aivojen toiminnalle. Aivot rakastavat hyvänlaatuisia rasvoja, joita löytyy muun muassa pähkinöistä, kalasta ja rypsiöljystä, sanoo Kuluttajaliiton ravitsemusasiantuntija Annikka Koivu.

 Työtehon kannalta erityisen haitallisia ovat palavereissa tarjottavat pullat ja muut paljon sokeria ja rasvaa sisältävät herkut.

Ravintoympyrän muiden palasten merkitystä ei myöskään sovi unohtaa. Aivot, kuten koko muu elimistökin, kaipaavat rasvan lisäksi kuitupitoisia hiilihydraatteja, proteiinia sekä kasviksia ja hedelmiä.

Työtehon kannalta erityisen haitallisia ovat palavereissa tarjottavat pullat ja muut paljon sokeria ja rasvaa sisältävät herkut.

– Liian ankara itselleen ei tarvitse olla, mutta on hyvä tiedostaa, mitä lähes lounaan verran energiaa sisältävä viineri tekee vireydelle ja ruokarytmille. Työtehon kannalta rasvaiset ja ravintoköyhät herkut kannattaisi korvata piristävällä hedelmällä.

Kaikki lähtee aamiaisesta

Yhtä olennaista jaksamisen kannalta kuin mitä syö, on miten syö. Säännöllinen ateriarytmi ja kohtuullisen kokoiset annokset ovat asia, jonka suhteen monella toimistotyöläisellä olisi vielä oppimisen varaa, Koivu vinkkaa.

– On yleistä, että aamulla syödään liian vähän, yksipuolisesti tai aamiainen jätetään kokonaan väliin, jonka takia aamupäivä menee nälässä ja iltapäivä hirveässä ähkyssä, kun lounaalla syödään noutopöydästä valtavia määriä.

Aamupala parantaa aivojen suorituskykyä ja tekee ajatuksesta kirkkaamman. 

Sanonta aamiaisesta päivän tärkeimpänä ateriana ei ole siis mikään vitsi.

– Tutkimuksissa on todettu, että ne jotka syövät aamiaista, tuntevat olonsa useammin virkeäksi kuin ne, jotka jättävät aamupalan väliin. Aamupala parantaa aivojen suorituskykyä ja tekee ajatuksesta kirkkaamman. Yöpaaston aikana aivojen energiavarastot ovat huvenneet. Jos jättää aamiaisen väliin, aivojen paastotila jatkuu ja keskittymiskyky on heikko, Koivu sanoo.

Vältä lounaan jälkeinen väsymys

Iskeekö lounaan jälkeen väsymyspiikki? Ei huolta – niin käy monelle. Lounaan jälkeen nautittu kahvi auttaa piristymään, mutta väsymykseen vaikuttaa myös se, mitä syö lounaalla. Liian raskas ruoka tai kohtuuttoman suuri annoskoko tekevät olon pitkäksi aikaa nuutuneeksi.

– Noutopöydässä kannattaa suosia kevyitä kasvisruokia ja jättää raskaat liharuoat vähemmälle. Silloin tulee myös syötyä monipuolisemmin ja enemmän vireystilaa ylläpitäviä raaka-aineita, kuten hyviä rasvoja ja kasviksia.

Avain fiksuun lounasruokailuun löytyy sekin aamuista.

– Jos on syönyt kunnon aamiaisen, lounaalla on helpompi pitää annoskoko kohtuullisena eikä houkutus rasvaisiin ruokiin kasva yhtä suureksi.

Jos aamulla ei ole nälkä, kannattaa miettiä, mitä on syönyt illalla. Liian tuhti ruoka kovin myöhään nautittuna estää nälän kertymisen aamuksi.

– Jos taas illalla on sellainen olo, että tekisi mieli syödä kaikki, mitä jääkaapista löytyy, on luultavasti syönyt päivällä huonosti. Jokaisella aterialla on merkitystä, Koivu sanoo.