Europarlamenttivaalit ovat Suomessa perinteisesti vaalit, joissa äänestysaktiivisuus jää alhaisemmaksi kuin presidentin- tai eduskuntavaaleissa. FinUnionsin johtajan Susanna Salovaaran mukaan tilanne on nurinkurinen, sillä valtaosa Suomen lainsäädännöstä tulee EU:sta.  

Samaa mieltä on Pron kehittämispäällikkö Matti Koskinen. Hänen mukaansa lähes kaikki palkansaajien asemaa tai työntekijöiden oikeuksia edistävät hankkeet ja uudistukset ovat viime vuosina tulleet EU-lainsäädännön kautta.

– EU:ssa on saatu aikaan palkka-avoimuusdirektiivi ja vähimmäispalkkadirektiivi. Suomessa sen sijaan on ollut heikentävä trendi, jo kauan ennen nykyistä hallitusta, Koskinen sanoo.

Salovaaran mukaan EU:ssa tehtävä työlainsäädäntö jää suomalaisilta usein huomaamatta, sillä lainsäädännössä on kyse vähimmäisstandardeista.

– Suomen työelämän standardit ovat olleet jo valmiiksi tosi korkealla. Vasta siinä vaiheessa, jos Suomen standardeja yritetään laskea, saatetaankin huomata, että EU on säätänyt takaportin, Salovaara kuvaa.

Salomaa ja Koskinen kouluttavat  EU-päätökset, työelämä ja kansalaisvaikuttaminen -webinaarissa 7. maaliskuuta kello 17-18.

EU-päätöksenteko on kolmen kauppa

Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan Euroopan EU-myönteisin kansa. Toisaalta EU näkyy uutisissa usein yhä negatiivisen kautta, esimerkiksi silakan kalastuskieltona, lentolippujen hintojen nousuna tai talojen mahdollisina pakkoremontteina.

Salovaaran mukaan EU:n päätöksiä ei aina ymmärretä, sillä EU:n päätöksentekomekanismit ovat monelle suomalaiselle vieraita. Päätöksenteko on myös vuosien varrella muuttunut, jolloin aikoinaan koulussa opittu tieto voi olla vanhentunutta.

EU:ssa päätöksenteko tapahtuu trilogineuvotteluissa valtioiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteistyönä.

– Komissio antaa lainsäädäntöaloitteen, jonka jälkeen parlamentti muodostaa oman kantansa ja valtiot omansa. Sitten aletaan neuvotella siitä, minkälainen lopputulema on. Jos syntyy yhteisymmärrys, syntyy direktiivejä ja asetuksia. Jos ei, hanke kaatuu, Koskinen kuvaa.

Suomalaiset voivat vaikuttaa Suomen valtion kantaan eduskuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin kantaan europarlamenttivaaleissa. Välillisesti molemmissa vaaleissa vaikutetaan myös siihen, minkälaisia poliittisia linjauksia komissiossa syntyy.

Esityksiin on reagoitava ajoissa

Salovaaran mukaan EU-päätöksentekoon on mahdollista vaikuttaa muutenkin kuin äänestämällä. EU-asioissa olennaista on oikea ajoitus ja systemaattisuus.

– Siinä vaiheessa, kun joku asia on käsittelyssä täysistunnossa, on jo liian myöhäistä yrittää vaikuttaa siihen. Nykyään yhteyden ottaminen on kuitenkin helppoa, sillä oman edustajan toimistoon voi lähettää viestin kotisohvalta käsin. Yksittäinenkin meppi voi saada paljon aikaa, jos on aktiivinen ja osaa verkostoitua, Salovaara kertoo.

EU:ssa meneillään olevia asioita voi seurata esimerkiksi Euroopan parlamentin nettisivuilta. Myös palkansaajien edunvalvontatoimisto FinUnions kertoo omilla sivuillaan ajankohtaisista asioista, joilla on vaikutusta suomalaisiin palkansaajiin.

– FinUnions on kahden naisen toimisto, joka toimii Suomen palkansaajien äänitorvena ja tarkkailijana. Teemme edunvalvontaa eli yritämme pitää meille tärkeitä asioita esillä ja tehdä äänestyssuosituksia. Lisäksi teemme tiedottamistyötä Suomeen päin, Salovaara kertoo.

Äärioikeiston uhka kasvaa

Ennusteiden mukaan äärioikeistopuolueet tulevat seuraavissa vaaleissa kasvattamaan paikkalukuaan. Salovaaran mukaan parlamentin mahdollinen suunnanmuutos olisi valitettava.

– On surku, jos sosiaalisen Euroopan eteneminen pysähtyy, koska köyhyyden eteen, työntekijöiden eteen ja ihmisten terveyden turvaamiseksi on tehty paljon, Salovaara sanoo.

Koskinen painottaa Euroopan parlamentilla olevan todella paljon valtaa. Siksi sillä on väliä, minkälaisia meppejä Suomi parlamenttiin lähettää.

-Suomi saa yhden mepin lisää, joten meillä on seuraavassa parlamentissa 15 paikkaa. Minusta olisi todella tärkeää, että ne 15 paikkaa olisivat sellaisten ihmisten hallussa, jotka haluavat kehittää kansalaisten Eurooppaa, Koskinen sanoo.