Miksi moinen kampanja?

– Keskusteluissa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tuli ilmi, että heidän on ollut lähes mahdotonta saada kesäharjoittelupaikkoja samalla kun heidän kantaväestöön kuuluvat opiskelutoverit ovat saaneet helposti töitä. Tutkimme asia syvemmälti ja havaitsimme muun muassa tutkimustiedosta, että rekrytoinnissa on Suomessa paljon ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, nimeen tai ulkonäköön liittyvää syrjintää. #samallaviivalla-kampanjallamme kiinnitämme huomion tähän epäkohtaan ja kannustamme työnantajia käyttämään anonyymia rekrytointia, Peltonen kertoo.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lisäksi nuoret naiset kokevat erityisesti teknisillä aloilla syrjintää rekrytoinnissa.

Rekrytoinnissa on Suomessa paljon ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, nimeen tai ulkonäköön liittyvää syrjintää.

 – Monet työantajat välttävät ottamasta nuoria naisia töihin, koska leimaavat heitä niin sanotulla lapsentekoriskillä eli sillä, että he jäävät automaattisesti vanhempainvapaille, mikä taas on ongelma työnantajalle.

Järjestöt ja julkinen sektori ovat jo kokeilleet nimetöntä rekrytointia

Anonyymista rekrytoinnista on runsaasti kokemuksia julkisella sektorilla ja järjestöissä. Muun muassa Helsingin ja Espoon kaupungit ja Turun ylioppilaskunta ovat käyttäneet sitä menestyksellisesti. Ensimmäisenä kokeiluja teki Suomessa Helsingin nuorisoasiainkeskus, vuonna 2013.

– Julkinen sektori voi myös kannustaa yrityksiä anonyymiin rekrytointiin. Hankinnoissa voidaan antaa laatupisteitä sellaisille yrityksille, jotka tekevät näin ja noudattavat rekrytoinnissa muutenkin moniarvoisuutta ja tasa-arvoa edistävää toimintatapaa, Peltonen sanoo.

Aiemmin hakemusten anonymisointi lisäsi jonkin verran töitä hakuprosessissa. Modernit sähköiset hakupalvelut mahdollistavat sen, että hakemuksista jätetään automaattisesti pois esimerkiksi ikä, sukupuoli ja nimitiedot.

Maailmalla anonyymi rekrytointi on ollut pitkään arkea yksityisellä sektorilla.

Maailmalla anonyymi rekrytointi on ollut pitkään arkea yksityisellä sektorilla muun muassa Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Ranskassa laki velvoittaa siihen yli 50 hengen yrityksissä. Yhdysvalloissa se on monien suuryritysten vakiotoimintatapa, koska ne ovat huomanneet sen tehokkaimmaksi tavaksi palkata parhaat tekijät.

– Anonyymi rekrytointi innostaa hakuprosesseihin myös niitä hakijoita, jotka eivät muuten hakisi töitä. Näin työnhakuun saadaan mukaan keskimäärin parempia työntekijöitä, mikä parantaa rekrytoinnin tulosta, Tomi Peltonen sanoo.

Rekrytointiprosessi on hyvin harvoin loppuun saakka anonyymi, sillä haastattelutilanteessa työhönottaja ja työnhakija ovat yleensä nokitusten. Näissä tilanteissa hakijaa suojaa laki: jos rekrytoinnissa havaitaan selvää syrjintää, voidaan työnantajayritys haastaa oikeuteen.

Äärimmilleen nimettömyyttä on harrastettu joidenkin orkestereiden koesoitoissa, joissa hakijoiden ammatillista osaamista on arvioitu sermin takaa puhtaasti soittotaidon perusteella.

Pro-opiskelijat ry haastaa mukaan yrityksiä, järjestöjä ja vaikuttajia. Kampanja tulee jalkautumaan ympäri maan ja mukaan voi lähteä antamalla omat terveisensä kampanjan tunnuksella. Pidetään yhdessä huoli siitä, että työelämässä kaikki ovat #samallaviivalla!