Koko läntinen maailma on pidättänyt hengitystään, kun uutiset Trumpin uusista päätöksistä vyöryvät päivittäin Atlantin takaa. Kerta toisensa jälkeen uutiset saavat yhä synkempiä ja surrealistisempia sävyjä.
Yhdysvalloissa on laitettu liikkeelle ennennäkemätön määrä uudistuksia ja presidentin määräyksiä, joiden aiheuttamat laineet lyövät väistämättä myös eurooppalaisten kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Trump on ilmoittanut kertovansa tällä viikolla siitä, minkälaisia uusia tuontitulleja Yhdysvallat aikoo asettaa ulkomaisille tuotteille. Aprillipäivän alla liikkuvien juorujen mukaan tullit voisivat olla jopa 25 prosenttia ja koskisivat kaikkea ulkomaista tuontia.
Vaaleissa Trump lupasi toteuttavansa presidenttinä voimakasta protektionistista politiikkaa ja korjata maan kauppatasetta tasapainoisempaan suuntaan neuvottelemalla kauppasopimuksia uusiksi. Tuore hallinto syöttää äänestäjilleen tarinaa, missä ilkeät ja epäreilut ulkovallat laitetaan tulleilla ”verolle”, kaupan tasapaino kohenee, Amerikassa tuotettujen tuotteiden kilpailukyky paranee ja amerikkalaiset teolliset työpaikat lisääntyvät. Trumpin populistisissa lupauksissa on koittamassa Amerikan uusi kultainen aika ja kasvavilla tullituloilla on tarkoitus rahoittaa valtavat veronalennukset, erityisesti superrikkaille.
Moni Trumpin kannattaja haluaa selittää hänen politiikkaansa suureksi neroudeksi, missä dollarin ulkoista arvoa tarkoituksellisesti lasketaan, jolloin amerikkalaisten teollisuustuotteiden ja palveluiden hintakilpailukyky parantuisi maailmalla. Käytännössähän tämä tarkoittaisi dollarin devalvointia, millä olisi erittäin arvaamattomat vaikutukset yhdysvaltalaisille kotitalouksille, maailmankaupalle sekä liittovaltion tähtitieteellisen suuren velan maksukyvylle.
Samaan aikaan kun Trump on asettunut taloksi, myös Euroopassa, Atlantin toisella puolella on uuden hallinnon aika. Joulukuussa aloittanut komissio on ollut nyt vallassa 100 päivää ja sekin on ollut varsin aktiivinen aloituksessaan. Komissio on tehnyt merkittävän määrän uusia avauksia, joiden keskiössä on kehittää Euroopan jälkeenjäänyttä kilpailukykyä. Valitettavasti Euroopassa vallitsee ajattelu, että sääntelyn purkaminen on hopealuoti, millä tätä parempaa kilpailukykyä saavutetaan.
Ensimmäiseksi komission purkupolitiikan hampaissa on ollut yritysvastuusääntely, minkä kohtalosta Euroopan parlamentti äänestää jo tällä viikolla. Komission tavoitteena on romuttaa vasta viime keväänä EU:ssa hyväksytty yritysvastuudirektiivi. Direktiiviä on pidetty ammattiyhdistysliikkeessä yhtenä tärkeimmistä saavutuksista viime komission kaudella. Ilmassa on ollut toiveita, että yritysvastuudirektiivin alihankintaketjuja koskeva huolellisuusvelvoite olisi ollut hyvä työkalu ihmisoikeuksien ja työoikeuksien edistämisessä.
Komissio on joutunut luonnollisesti reagoimaan Trumpin erilaisiin uhkauksiin. Komission puheenjohtaja Von de Leyen julisti uutta otetta Euroopan puolustusvälinehankintoihin, joilla on tarkoitus vastata Yhdysvaltojen vaatimukseen voimakkaammasta eurooppalaisesta vastuunkannosta Natossa. Komission puheenjohtaja lupasi jäsenmaille puolustushankintoihin 150 miljardin euron lainatyökalua, mikä vapauttaisi varoja sektorin hankintoihin jopa 800 miljardia euroa. Summa on kyllä paperilla valtava ja voimme ainakin hyvällä tahdolla uskoa, että osa tulevista eurooppalaisten maiden puolustushankinnoista hyödyttää Euroopan teollisuutta ja tukee työpaikkojen syntymistä sisämarkkinoilla.
Mittava lainatyökalu yhdelle sektorille asettuu kuitenkin hieman erilaiseen valoon, jos sitä verrataan komission lupaamiin panostuksiin teollisuuden vihreän siirtymän tukemiseen ja investointeihin. Puhtaan teollisuuden sopimuksessaan (Clean Industrial Deal) komissio lupaa vain 150 miljardin euron panostuksia koko eurooppalaisen teollisuuden uudistamiseen. Summa on sama kuin puolustusvälineessä EU:n osuutena, mutta se jakaantuu kaikille teollisuuden sektoreille ja viidelle komission tulevalle vuodelle. Kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen aggressiiviset toimet, tuntuu 150 miljardia koko eurooppalaisen teollisuuden uudistamiseen aika lailla nappikaupalta. Kansainvälisen kauppapolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä ja eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan nyt enemmän reaktioherkkyyttä kuin vain lupauksia lisätä rautaa rajalle.
On mahdotonta ennustaa, mitä Yhdysvallat tekee tuontitulleilleen tällä viikolla. Trumpin politiikka on ollut poikkeuksellisen ailahtelevaa, mikä on jo hermostuttanut markkinat sekä muiden maiden päätöksentekijät. Onko kyseessä vain Trumpin aprillipila, vai aikooko hän todella rakentaa Yhdysvaltojen ympärille vankat ja pysyvät tuontimuurit? Mikäli Yhdysvallat aloittaa ”kauppasodan” kaikkia vastaan ja kaikissa tuoteryhmissä, johtaa tämä päätös väistämättä maailmankaupan hidastumiseen. Se tarkoittaisi vyön kiristämistä myös suomalaisissa kotitalouksissa, kansantaloutemme tulot on riippuvaisia muun maailman talouskasvusta ja maailmankaupan dynamiikasta. Euroopan ei pitäisi nyt tyytyä vain vastaamaan Trumpin tulleihin vastatulleilla. EU:ssa pitää pystyä nostamaan teollisuuden uudistamisen panostuksia moninkertaisiksi ja harkita jopa uuden yhteisesti rahoitetun kriisipaketin rakentamista eurooppalaisten työpaikkojen pelastamiseksi. Koronan yhteydessä kootulla elpymisvälineellä taidettiin laittaa liikkeelle jopa 2 000 miljardia euroa Euroopan talouteen, mitä on hyvä käyttää vertailupohjana, mikäli maailmakauppa ja pörssit romahtavat Trumpin politiikan seurauksena.
Kirjoittaja on Pron kansainvälisten asioiden päällikkö.
