Borealiksen toimipaikalla Porvoossa kokoontui kesäkuun alussa 2017 hyväntuulinen parinkymmenen hengen EWC-kokous. Borealiksessa EWC tosin tunnetaan nimellä CCC eli Corporate Cooperation Council (konsernin yhteistyöneuvosto). Se on perustettu vuonna 1994 eli juuri ennen ensimmäistä EWC:n muodostamiseen velvoittavaa EU-direktiiviä. Se kokoontuu neljä kertaa vuodessa, mikä on enemmän kuin laki määrää. Kerran vuodessa kokouksen yhteydessä järjestetään laajempi konferenssi, johon osallistuu noin sata henkilöstön edustajaa.
Tämän kertaisen konferenssin aiheita olivat työturvallisuus, työympäristö, terveys ja ympäristöasiat, kuten kierrätys ja energiansäästö.Konferenssissa on aina henkilöstön päättämä aihe.
– Kaksipäiväinen konferenssi on juuri päättynyt, ja osallistujia oli noin 120. Tämä kolmas päivä on omistettu varsinaiselle kokoukselle, jossa puramme konferenssissa esiin tulleita asioita, Borealiksen Suomen EWC-edustaja, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä edustava osastoluottamusmies Soile Lustig kertoo kesäkuussa 2017.
Konferenssiin osallistui noin sata henkilöstön ja työnantajan edustajaa, ja varsinaiseen kokoukseen jäi vielä parikymmentä henkilöä noin kymmenestä maasta. Heistä 15 on henkilöstön edustajaa. Tällä kertaa kokouksessa tarjotaan täytekakkua sadannen CCC-kokouksen kunniaksi.
Borealiksen henkilöstömäärä on noin 6 600, ja he toimivat 120 maassa. Yrityksen pääkonttori on Itävallassa. Porvoossa Borealiksen henkilöstömäärä on noin 900. Yritys valmistaa kemianteollisuuden tuotteita kuten polyolefiineja, lannoitteita ja peruskemikaaleja.
Kokouskieleksi englanti ja puheenvuoro jokaiselle
Kokouksen tauolla CCC:n puheenjohtaja Jean Marie Daniels ja varapuheenjohtaja Martijn van Koten ehtivät kertomaan kokouksen tunnelmista. Daniels ja van Koten vuorottelevat puheenjohtajan tehtävässä. Van Koten on titteliltään tuotantotoimialan konsernijohtaja.
– Kokouksen osallistujat toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä Borealiksessa. Mukana on hyvä sekoitus operaattoreita, huoltohenkilökuntaa, laboratoriotyöntekijöitä, työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. On tärkeää, että myös työnantajan edustajat osallistuvat kokoukseen ja tuovat johdon näkökannan keskusteluun. Parikymmentä henkilöä on hyvä osallistujamäärä, ja keskustelua on vielä helppo käydä, Daniels kertoo.
– Olemme päättäneet, että kokouksissamme puhutaan englantia, jotta aitoa keskustelua syntyisi. Aluksi se oli vähän vaikeaa, mutta nykyisin englannintaitoisia edustajia löytyy helposti, Daniels jatkaa.
Olemme päättäneet, että kokouksissamme puhutaan englantia, jotta aitoa keskustelua syntyisi.
– Jaoimme jo etukäteen konferenssin osallistujat kolmeen tiimiin pohtimaan tiettyjä kysymyksiä. Jokainen tiimi valmistautui etukäteen ja esitti keskustelunsa tulokset muille, ja opimme toisiltamme. Pohdimme, mitä yritys voi tehdä näille asioille, ja mitä jokainen voi itse tehdä omassa työssään. Etsimme konkreettisia ratkaisuja, Daniels kertoo.
Isossa konferenssissa muodostetaan usein pienryhmiä, joissa keskustelun aiheisiin on helpompi pureutua, eikä englannin puhuminen jännitä niin paljon.
– Kannustamme kaikkia avaamaan suunsa. Jätämme aina kokouksessamme aikatauluun tunnin tyhjäksi sellaisten aiheiden käsittelyyn, jotka nousevat esiin vasta kokouksen kuluessa. Haluamme todellista vuorovaikutusta ja dialogia, van Koten toteaa.
Erimielisyydet ovat osa inhimillistä toimintaa, ja joskus eri maiden edustajilla voi olla näkemyseroja.
– Totta kai meillä on ollut erimielisyyksiä, mutta yrityskulttuurimme on hyvin yhtenäinen eri maissa, mikä helpottaa yhteisen sävelen löytymistä. Keskinäinen kunnioitus ja vastuullisuus ovat tärkeitä arvojamme erimielisyyksien selvittämisessä. Kuuntelemme toisiamme ja yritämme ymmärtää toisten näkökantoja. Joskus vapautamme kokousagendalta aikaa selvittääksemme ongelmallisen asian, Daniels kertoo.
Konkreettisia ratkaisuehdotuksia
Borealiksella on takana jo sata EWC-kokousta. Kokouksia on kehitetty vuosien mittaan, ja niiden avulla on saavutettu paljon.
– Ihmiset ja puheenjohtajat ovat vaihtuneet vuosikymmenten aikana, mikä jo uudistaa kokouskäytäntöjä. Myös yritys on muuttunut. Olemme oppineet aiemmista kokouksistamme ja pyydämme konferensseista aina palautetta. Tapaamme useammin kuin laki vaatii, koska tavoitteemme on saada aikaan aitoa keskustelua, ei vain jakaa tietoa. Luottamuksen kasvattaminen vaatii useita tapaamisia. Keskustelunaiheiden on oltava työntekijöille ja johtajille merkityksellisiä. Tämä yhteistyön henki, jonka olemme luoneet, on suurin saavutuksemme. Henkilöstömme osallistuu tällä hetkellä mielellään EWC-toimintaan, van Koten kertoo.
Kokouksissa käydään läpi ajankohtaisia kysymyksiä, kuten yrityksessä tapahtuvia muutoksia, strategiaa ja tuloskehitystä. Myös työturvallisuus on kemian alalla tärkeää.
Tapaamme useammin kuin laki vaatii, koska tavoitteemme on saada aikaan aitoa keskustelua.
Konferenssin ja kokouksen keskusteluista ja ratkaisuehdotuksista viestitään koko henkilöstölle. Borealiksen viestintäjohtaja Kaatje Caignie osallistuu myös kokoukseen.
– Huolehdin, että Borealiksen intranetistä löytyy infopaketti kokousten tuloksista usealla kielellä. EWC-edustajat viestivät keskusteluista myös paikallisesti, Caignie kertoo.
www.borealisgroup.com/fi/Porvoo/
Mikä on EWC?
EWC on eurooppalainen yhteistoimintaelin. European Works Council (EWC) pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään tuhat työntekijää EU/ETA-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ETA-maassa. Työnantajan ja työntekijöiden edustajien on tavattava EWC-kokouksissa tietty määrä vuodessa, riippuen yrityksessä noudatettavasta EWC-sopimuksesta. EWC-kokoonpano vaihtelee yrityksen EWC-sopimuksen mukaan. Edustajat saattavat edustaa sopimuksen paikkajaon mukaan myös toisen maan henkilöstöä.
Vaikka kansalliset lait EWC-toiminnasta perustuvat EU-direktiiviin, jokaisen EU-maan laissa sitä sovelletaan vähän eri tavoin. Yritykseen sovelletaan ensisijaisesti sen maan lakia, missä sen pääkonttori sijaitsee. EWC-toimintaa määrittelee Suomessa laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä. Suomessa toimivista yrityksistä yli 200 on EWC-toiminnan piirissä.
– EWC-toiminta vahvistaa työntekijöiden yhteistoimintaa Euroopan laajuisesti. Se koskee vain monikansallisten yritysten EU ja ETA-maissa olevia työntekijöitä. On myös EWC:itä, joissa on mukana EU ja ETA-maiden ulkopuolisia jäseniä. He ovat usein tarkkailijajäseniä. Työntekijät ja työnantajat tuntevat EWC:n huonosti, ja siitä viestimiseen olisikin syytä pohtia keinoja. Koko henkilöstön tulisi tietää, mitä EWC käsittelee, Pron kemian alan sopimusvastaava Taru Reinikainen muistuttaa.