Velvollisuus maksaa paitsi samasta myös samanarvoisesta työstä samaa palkkaa täyttää ensi vuonna 70 vuotta Euroopan unionissa. Iso este sen tiellä on palkkojen läpinäkymättömyys. EU hyväksyi 2023 palkka-avoimuusdirektiivin tätä parantamaan. Se velvoittaa työpaikkoja edistämään palkkauksen läpinäkyvyyttä, vertailemaan palkkojen vaativuutta palkkarakenteissa ja puuttumaan palkkasyrjintään.
Suomi ei säätänyt direktiivin toimeenpanoon tarvittavia lakeja määräaikaan 7.6. mennessä ja rikkoo siten sopimusvelvoitteitaan. Ministeri Grahn-Laasonen on ilmoittanut, että hän ei pidä viivästystä vakavana. Tällainen lausunto osoittaa piittaamattomuutta naisten tasa-arvoista palkkausta kohtaan.
Yritykset ovat jo aloittaneet
Direktiivin viivästymisestä huolimatta näyttää, että useilla sopimusaloilla ja yrityksissä on jo alettu varautua sen tuloon. On uudistettu palkkausjärjestelmiä, tarkistettu työn vaativuudenarviointia sekä kohdennettu osa paikallisesti sovittavista korotuksista toimihenkilöille, joiden palkka on alle yrityksen toimihenkilöiden keskipalkan.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton palkkatilastoihin perustuvat laskelmat kertovat muutoksesta. Parina viime vuotena osassa sopimusaloista sopimuskorotuksien päälle tulevat palkkaliukumat ovat kasvattaneet aikaisempaa enemmän naisten palkkoja kuin miesten palkkoja.
Tätä positiivista kehitystä tulee jatkaa toimeenpanemalla direktiivi kokonaisuudessaan. Suomessa on isot sukupuolen väliset palkkaerot ja heikko palkkatietämys. Koska työelämän palkkojen muuttaminen segregaatiota tasaamalla on kovin hidasta, palkkaerojen poistamisessa katse tulee kääntää siihen, että myös samanarvoisesta työstä maksetaan yhä useammin myös samaa palkkaa.
Työnantajan vastustus hidastaa
Koko EU:ssa vain kolme valtiota – Slovenia, Italia ja Liettua – ovat toimeenpanneet direktiivin määräaikaan mennessä kokonaisuudessaan. Syynä tähän on työnantajien järjestelmällinen painostus toimeenpanon viivästyttämiseksi.
Työnantaja väittää, että soveltaminen on vaikeaa ja aikataulu on liian tiukka. Todellisuudessa aikaa implementoinnille on ollut kolme vuotta tavallisen kahden vuoden sijaan ja yrityksille on tarjolla toimeenpanoa helpottavia työkaluja sekä EU-tasolla että kansallisesti.
Lain valmistelussa Suomessa työnantajille annettiin periksi ja esitystä muutettiin vähemmän työnantajia velvoittavaksi ja tehottomaksi. Esitys ei täytä edes direktiivin minimivaatimuksia, mikä oli Orpon hallitusohjelman vaatimaton tavoite.
Kun toimeenpanoa ei tehty sunnuntaihin 7.6. mennessä, seuraa EU:n rikkomusmenettely. Tämä ei tarkoita välittömiä sakkoja vaan vuosien poliittista prosessia.
On tärkeää, että Euroopan komissio on pysynyt lujana ja torjunut työnantajien lobbauksen direktiivin heikentämisestä. Nyt sen on varmistettava, että hallitukset kantavat vastuunsa direktiivin saattamisesta voimaan kansallisesti.
Kun palkoista vaietaan, valta jää työnantajalle ja naisilta sekä palkkaedunvalvonnalta puuttuvat olennaiset tiedot, joiden avulla palkkaeroja voidaan tunnistaa, vertailla ja korjata.
Naiset tarvitsevat palkka-avoimuutta. He ovat joutuneet liian kauan kantamaan naisten työn aliarvostuksen ja palkkaerojen seuraukset arjessaan pienempinä palkkoina ja eläkkeinä.
Kirjoittajat ovat Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija sekä tutkija, jotka eivät ole menettäneet uskoaan tasa-arvoon, vaikka se tuntuu välillä edistyvän etanan vauhdilla.
