Jokainen meistä tietää, kun maksukykyä aletaan koetella. Sähkön hinnannousu on jo koskettanut niitä kotitalouksia, joilla ei ole määräaikaisen sähkösopimuksen tuomaa turvaa. Noin puolella suomalaisista on voimassa määräaikainen sähkösopimus. Se ei kuitenkaan lohduta niitä suomalaisia, joilla korotukset tulevat toistaiseksi voimassaoleviin sopimuksiin jo tänä talvena. Korotukset ovat huomattavia ja vaikuttavat ennennäkemättömällä tavalla palkansaajan taloudelliseen selviytymiskykyyn.

Viime aikoina on ollut tarjolla erilaisia esityksiä energian hinnan suitsimiseksi. Esitetyistä vaihtoehdoista kaikkein toimivin on sähkön ja energian säästäminen. Kuluttajalla on ratkaisun avaimet kädessään tiettyyn rajaan saakka. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva ei voi päästää taloaan kylmäksi, ja pimeässä liikkunen lisää onnettomuusriskiä. Energia on ihmisen perustarvike kuten vesi. Ilman sitä on käytännössä mahdotonta elää.

Monia konsteja politiikassa

Hinnan alentamiseksi esitettyjä keinoja ovat esimerkiksi erilaiset tuet hinnannoususta kärsiville, arvonlisäverokantojen laskeminen, windfall-verojen periminen ylisuurista voitoista ja ylärajan asettaminen pörssisähkön hinnalle.

Monet vaihtoehdot sisältävät ongelmia. Erityisesti arvonlisäkannan alentaminen hyödyttäisi myös niitä kotitalouksia, joilla on määräaikainen sähkösopimus. Tämä lienee kysymys, joka alentaa tämän vaihtoehdon mielekkyyttä poliitikkojen silmissä. Windfall-verojen perimisestä saadut tuotot sen sijaan pitäisi myös jakaa. Jakoperusteiden määritteleminen  onkin haasteellista. Kenen pitäisi olla oikeutettu tukeen?

Entä pienyritykset? Pienen vähittäiskaupan energialasku nousee 20 000 eurosta jopa 80 000 euroon. Jos kaupan liikevoitto on vuosittain 60 000 euroa, josta kauppias nostaa oman palkkansa, hinnannousu on käytännössä vietävä suoraan leipä- ja maitohyllyn reunassa olevaan hintalappuun.

Sähkön arvonlisäverokannan laskeminen vaikuttaisi käytännössä vain vähän. Keskimäärin sähkön kokonaishinta laskisi noin 5 prosenttia, kun ottaa huomioon, että sähkönhintaan vaikuttavat myös siirtomaksut, sähköverot sekä siirrosta maksettava arvonlisävero. Onko tuolloin merkitystä, jos 4 000 euron kokonaissähkölasku alenee kahdella sataa ja edellä mainitut ovat yhteensä 3800 euroa? Vastaan sarkastisesti, että ei.

Pahimman hintakriisin ulospääsy on näköpiirissä keväällä 2023. Laastariksi paras keino on energian säästäminen tai sitten on tehtävä täydellinen veroremontti koko sähkönverotukseen.

Petteri Hyttinen

Kirjoittaja työskentelee sopimuspäällikkönä ja vastaa energia-alasta sekä mekaanisesta puuntyöstöstä Ammattiliitto Prossa.