Generatiivinen tekoäly herättää tunteita. Samaan aikaan kuin se helpottaa työtä, sen pelätään vievän työpaikkoja.

- Pelätään, että tekoäly tulee ja vie meidän työt. Kyllä se luultavasti on joku ihminen, joka ne työt vie. Joku, joka käyttää tekoälyä paremmin kuin sinä, WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen totesi.

Siksi on tärkeää, että henkilöstö pääsee tutustumaan generatiivisen eli sisältöä tuottavan tekoälyn mahdollisuuksiin työssään. Näistä teemoista keskusteltiin Generatiivinen tekoäly finanssialalla -webinaarissa. Aihe houkutti runsaasti finanssialan väkeä linjoille. Työntekijä- ja työnantajaliittojen lisäksi mukana oli runsaasti osallistujia finanssialan työpaikoilta ja oppilaitoksista.  

Mikko Hyppösen ja teknologiavaikuttaja Maria Ritolan puheenvuorot veivät kuulijat matkalle tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Pron yhteyspäällikkö Liisa Halmeen kanssa tekoälyn tulevaisuuden näkymistä keskustelivat paneelissa Ifin asiakaspalvelu- ja myyntijohtaja Anna Toikka, Ilmarisen asiakkuusjohtaja Esa Jäntti ja Helsingin kaupungin tiedolla johtamisen päällikkö Tomas Lehtinen.

Generatiivinen tekoäly mullistaa työtä

Puhujat rohkaisivat tarttumaan generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksiin. Se esimerkiksi sparraa, tiivistää tietoa ja säästää aikaa. Asiakaspalvelu saa siltä hyvää tukea, jolloin ihmisten aikaa jää monimutkaisemmille tapauksille. Generatiivinen tekoäly myös avartaa ajattelua ja tarjoaa poikkeavia näkökulmia.

– Generatiivinen tekoäly ei vain synnytä uusia ideoita vaan auttaa myös arvioimaan ja hienosäätämään työtä. Se auttaa työssä oppimista ja parantaa tuottavuutta. Samalla se lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, Maria Ritola kuvaili.

Mikko Hyppönen korosti sitä, että tekoäly muuttaa maailmaa enemmän kuin internet aikoinaan.

– Organisaatioille, jotka eivät nyt lähde tekoälyn kelkkaan, käy yhtä huonosti kuin niille, jotka eivät menneet netin kelkkaan. Ole osa organisaatiota, joka ottaa tämän mullistuksen vakavasti, Hyppönen painotti.

Henkilöstö mukaan kokeilemaan

Generatiivista tekoälyä voi hyödyntää hyvin erilaisissa työtehtävissä. Siksi onkin tärkeää, että mukaan muutokseen saadaan koko henkilöstö nörteistä noviiseihin. Työeläkeyhtiö Ilmarisessa, vakuutusyhtiö Ifissä kuin Helsingin kaupungillakin henkilöstölle on tarjottu tilaa tutustua tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin.

– Olemme lähteneet vahvasti henkilöstön kautta. Siitä, miten valmennamme meidän ihmisiämme ja miten tarjoamme tilaa, paikkaa ja aikaa tutustua, oppia, ymmärtää ja kokeilla, Esa Jäntti kertoo.

Lähestymistapa on poikinut intoa ja ideoita tekoälyn hyödyntämiseen. Samoin on käynyt Ifissä, jossa on käyty läpi organisaatiota ja tunnistettu käyttökohteita.

– Ifissä ei ole varmaan yhtään yksikköä, joka ei halua ja näe mahdollisuuksia käyttää generatiivista tekoälyä työssään, Anna Toikka hymyilee.

Helsingin kaupunki on kokeillut tekoälyä eri puolilla organisaatiotaan ja käyttäjien kokemukset ovat olleet erittäin arvokkaita.

– Asiakaspalvelijan osuus tekoälyn kehityksessä on yhtä tärkeä kuin koodarin, Tomas Lehtinen kuvailee.  

Emilia Peikola

Pron yhteyspäällikkö Liisa Halmeen kanssa tekoälyn tulevaisuuden näkymistä keskustelivat Helsingin kaupungin tiedolla johtamisen päällikkö Tomas Lehtinen, Ilmarisen asiakkuusjohtaja Esa Jäntti ja Ifin asiakaspalvelu- ja myyntijohtaja Anna Toikka.

Hypeä ja huolta

Tekoälyinnostuksen keskellä moni työpaikka mietti rajoja tekoälyn käyttöön. Keskustelua käydään paljon finanssialan yrityksissä, joiden toimintaan vaikuttaa vahvasti sääntely ja monet tiedot ovat erittäin luottamuksellisia. Rajoja piirrettään myös EU-tasolla, jossa pohditaan tekoälyn sääntelyä.

Eikä uhkiltakaan vältytä. Generatiivisen tekoälyn avulla on jo luotu esimerkiksi uskottavia huijausvideoita, joissa tunnettujen ihmisten kasvojen tai äänen avulla huijattu rahaa tai pyritty vaikuttamaan poliittisesti. Hyppönen kuitenkin uskoo, että videoille käy samoin kuin aikoinaan valokuville, kun niitä pystyi kuka tahansa muokkaamaan laadukkaasti Photoshopilla. Luottamus valokuvien aitouteen karisi ja sama tapahtunee videoille.  

– En usko, että ongelmat ovat suurempia kuin hyödyt. Ongelmat tulevat olemaan oikeita ja isoja, mutta edut vielä suurempia, Hyppönen sanoo.

Yhdessä tekemistä tarvitaan yhä enemmän

Vaikka generatiivinen tekoäly mullistaa työntekoa tulevaisuudessa, ei se yksin riitä.  Ritolan mukaan ongelmat ovat yhä monimutkaisempia, niitä pitää ratkoa yhä nopeammin ikään kuin lennossa. Tämä onnistuu parhaiten kollegoiden kanssa.

– Työelämässä tarvitaan entistä kipeämmin yhdessä tekemistä. Ei riitä, että panostetaan työnteon tapoihin. On panostettava siihen, miten ihmiset työskentelevät yhdessä, Maria Ritola sanoo.

Tätä ideaa on noudatettu Finanssialalla jo kymmenen vuoden ajan, kun työntekijä- ja työnantajaliitot ovat varautuneet yhdessä työelämän muutoksiin. Nyt liittojen välinen yhteistyö jatkuu Työ2030-ohjelman pilottina, jossa finanssialan eri toimijat jakavat tietoa ja näkemyksiä, oppivat toisiltaan ja luovat ratkaisuja monimutkaisiin tulevaisuuden haasteisiin. Mukana tulevaisuusvuoropuhelussa ovat Ammattiliitto Pro, Finanssiala, Palta, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja TYÖ2030-ohjelma.