EU ei pärjää ilman uusia teknologioita, mutta niiden tahdottomaksi rengiksi ei voi jättäytyä.
– Jos ostamme laitteet halpamaista ja sisällön ja suunnittelun Yhdysvalloista, meistä tulee vain maksajia. Tarvitsemme tekoälyyn liittyvää osaamista, työpaikkoja ja mahdollisuuksia, mutta emme halua niitä ihmisoikeuksia tai yhteiskuntaa vahingoittamalla, sanoo Miapetra Kumpula-Natri.
Kymmenen vuotta EU-parlamentaarikkona vaikuttanut edustaja muistuttaa, että huimaa vauhtia kehittyvän tekoälyn kyydissä pitää huolehtia siitä, ettei kansalaisten oikeusturva vaarannu. Ihmisillä pitää olla oikeus tietää, milloin tekoälyä käytetään ja millaisilla perusteilla se toimii.
– Mietipä, että jos vain tekoäly tekee ratkaisut opiskelu- tai työpaikoista tai sinut irtisanotaan, koska joku analyysi jostain kerätystä datasta vain päätti niin. Tällaisia dystopioita vastaan EU-parlamentissakin taistellaan.
Tekoälyn sääntely on yksi esimerkki isoista asioista, jotka koskevat meitä kaikkia ja joihin on mahdollisuus vaikuttaa käytännössä vain EU:n kautta. Lainsäädäntöön onkin saatu vietyä idea esimerkiksi siitä, että työntekijät täytyy aina informoida uutta teknologiaa käyttöön otettaessa.
– Sääntelyn vastustajia löytyy verukkeella, että Euroopan kilpailukyky hiipuisi. En usko, että kilpailukyky loppuu, jos työntekijöille kerrotaan, millä teknisillä vempaimilla työnantaja heitä analysoi, sanoo Kumpula-Natri, joka on myös Pron jäsen.
EU-vaaleissa pystyy vaikuttamaan - aika on nyt
Ilmasto ja ympäristö, tekoälyn sääntely tai vaikkapa kiertotalouteen liittyvät päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkeen. Ne ovat suomalaistenkin elämänlaatua ja hyvinvointia parantavia asioita, joiden pohjana on yleensä EU:n lainsäädäntö.
Siksi EU-vaaleissa on tärkeää äänestää – ja miettiä, ketä äänestää.
– Parlamentin työssä näkyvät ihan samat arvot kuin eduskunnassakin. Näiden arvojen perään voi kysellä myös eurovaaliehdokkailta, sanoo Kumpula-Natri.
Hän muistuttaa, että kansanedustajat eivät äänestä eduskunnassa Uudenmaan tai Pohjanmaan edustajina – he tekevät sen oman puolueensa edustajina, puolueen arvojen pohjalta. EU-parlamentissakaan ei ole Suomen meppien yhteistä joukkuetta, vaan he kuuluvat eri ryhmittymiin omien puolueidensa kautta.
– Ehdokkailta voi kysyä, painotatko vaikkapa tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymyksiä. Niistä painotuksista parlamentissakin äänestetään.
EU puhdistaa digitaloutta
SDP:n parlamentaarikon agendalla ovat olleet vahvasti digitaalisuus sekä ilmasto- ja energia-asiat.
– Olemme rikkoneet tabun, että teknologiaa ei voisi säännellä. Eivät öljy-yhtiöt tai autoteollisuus ole pyytäneet, että ’laittakaa meille päästörajoja’, mutta aika monet ovat lopulta tyytyväisiä, kun ilma on vähän puhtaampaa tai talot eivät ole mustia hiilestä, Kumpula-Natri sanoo.
– Kun tätä aikaa katsotaan myöhemmin, ymmärretään että elimme vuosia, jolloin talous käännettiin puhtaammaksi. On ollut ilo olla osa sitä tarinaa.
Kumpula-Natri yhdistetään vahvasti roamingiin – siihen, että EU toi vuonna 2017 meille mahdollisuuden käyttää matkapuhelinta missä vain Euroopassa kotimaan hinnoilla, ilman lisäkuluja. Laki, jonka esittelijänä hän toimi, näkyy hyvin konkreettisesti suoraan EU-kansalaisille.
Hyvät asiat eivät kuitenkaan synny helposti. EU:ssa on yli 700 parlamentaarikkoa 27 maasta. Prosessit ovat pitkiä. Enemmistöpäätösten teko vaatii sitkeyttä ja loputtomia neuvotteluja.
– Ensin pitää saada taakse valiokunta, sitten oma ryhmä ja lopulta vielä koko sali, jotta saavutetaan parlamentin yhteinen kanta. Tällaisia asioita on ollut kuitenkin mukavaa olla tekemässä. Tuntuu että tekee työtä, jolla on merkitystä.
Iso muovilautta Hangon rannalla vai korkit kiinni pullossa?
Ponnistus EU:n tähtilippujen pääkallonpaikalle Brysseliin ei ollut Kumpula-Natrin osalta tähdenlento. Takana oli kansanedustajuutta, kansainvälisiä luottamustehtäviä ja Eurooppalainen Suomi -järjestön toiminnanjohtajuus.
– Perehdyin jo eduskunnassa Eurooppa-asioihin, joten oli hienoa päästä katsomaan niitä myös sinne konehuoneeseen. EU:sta on tullut yhä tärkeämpi ja ihmiset tietävät, mitä mepit tekevät, Kumpula-Natri sanoo.
Maailma on muuttunut yhä levottomammaksi: Suomen naapurissa on sodalla pullisteleva Venäjä, ilmastonmuutos kuumentaa maailmaa ja ympäristöasiat tunteita. Ongelmien ratkaisuun tarvitaan yhä leveämpiä harteita. Kumpula-Natrin mukaan Euroopan unionin pitää ottaa paikkansa globaaleissa rakenteissa.
Ympäristöasioissa EU:lla on edelleen paljon tehtävää – ja myös paljon valtaa. Joskus direktiivit kismittävät, mutta niille on syynsä.
– Meillä harmitellaan nenään meneviä pullonkorkkeja, mutta arvostelu hiljeni, kun Hangosta löytyi kilometrejä pitkä muovilautta merestä.
Europarlamenttivaalit kaikissa EU:n jäsenmaissa 6.–9.6.2024.
Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.,
varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 9.6.
Meppiys jää, työ jatkuu eduskunnassa
Miapetra Kumpula-Natri ei ole enää ehdolla EU-vaaleissa. Syynä on osittain perhe ja teini-ikäiset lapset, jotka saavat nyt enemmän äidin aikaa. Kumpula-Natri valittiin myös kansanedustajaksi 2023 eduskuntavaaleissa. Hän ottaa paikan vastaan kesällä, mutta hoitaa ensin meppikautensa loppuun.
Energia- ja teollisuuspolitiikka sekä digitaalisuus tulevat olemaan hänen teemojaan myös eduskuntatyössä. Se on työtä Suomen menestymisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Sen edellytys olisi parempi yhteistyö.
– En usko, että suomalaisyritykset nauttivat hallituksen esityksistä, joissa hankaloitetaan työperäistä maahanmuuttoa, vaikeutetaan työntekijöiden kouluttamista tai tapetaan työpaikkojen yhteishenkeä, Kumpula-Natri sanoo.
– Suomessa on ollut sellainen henki, että työntekijöillä on sama viesti kuin työnantajilla sen suhteen, että olemme erinomaisia osaajia ja meillä on kasvumahdollisuuksia. Monessa eurooppalaisessa maassa työntekijöiden ja työnantajien välillä ei ole tällaista yhteyttä. Siksi tämänhetkinen vastakkainasettelu vaikuttaa tosi ikävältä.