Lokakuun 7. päivänä vietettiin jälleen kansainvälistä kunnon työn päivää.  Päivän tarkoitus on juhlia kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistetaan, että korjattavaa löytyy edelleen. Lisäksi on asioita, joista kannattaa pitää kiinni, kuten työntekijöiden järjestäytymisaste ja vaikutusmahdollisuudet.

Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto, Insinööriliitto ja Paperiliitto tilasivat keväällä 2019 Jyrki Rainalta selvityksen kuuden EU-maan – Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Ranska ja Espanja – metalli-, kemian- ja paperiteollisuuden työehtosopimusten yleissitovuudesta sekä työehtosopimusten paikallisen sopimisen malleista erityisesti palkankorotusten soveltamisessa.

Raina teki selvityksen vertailumaiden liittojen asiantuntijoiden haastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten eli tessien ja muiden kirjallisen lähteiden avulla. Tarkoituksena on antaa tilaajaliitoille yleiskuva näiden maiden työehtosopimustoiminnasta ja selvittää, miten kansalliset ja paikalliset sopimukset näissä maissa neuvotellaan.

Selvitys esiteltiin Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n  järjestämässä Kunnon työn päivä -tapahtumassa Helsingissä.

Yleissitovuus ei ole mikään suomalainen kummajainen, vaikka julkisen keskustelun perusteella sellainen kuva saattaakin tulla. Suomen lisäksi enemmistö alakohtaisista työehtosopimuksista on yleissitovia ainakin Espanjassa, Hollannissa ja Ranskassa.

Yleissitovuus ei ole mikään suomalainen kummajainen.

Lisäksi eri maissa on erilaisia malleja vastaavan lopputuleman aikaansaamiseksi.

Ruotsi ja Tanska: vahva sopimisen perinne

Ruotsin mallista puhutaan välillä Suomessakin ja nimenomaan nostetaan esiin se, etteivät työehtosopimukset ole naapurissamme yleissitovia. Valtakunnalliset liitot sopivat Ruotsissa valtakunnallisista tesseistä, mutta palkkausjärjestelmät ja korotukset sovitaan paikallisesti. Liitot eivät päätä korotuksista, ja ihmisten palkat ovat yksilöllisiä.

Ruotsissa on vahva ay-rakenne, korkea järjestäytymisaste ja luottamuksen, keskinäisen kunnioituksen ja neuvotteluiden perinne työnantajan kanssa. Asioista pystytään sopimaan neuvottelupöydässä. Toimiakseen järjestelmä vaatii suurta järjestäytymisastetta alueilla ja työpaikoilla.

Tanskan mallin joustavuudesta puhutaan myös. Tanskassa valtakunnalliset sopimukset kattavat 80 prosenttia työpaikoista, loput ovat liityntäsopimuksia.

Tanskan tesseissä on määritelty vain vähimmäispalkat, muuten palkkaneuvottelut käydään täysin yritystasolla. 

Tanskan tesseissä on määritelty vain vähimmäispalkat, muuten palkkaneuvottelut käydään täysin yritystasolla. Vuosikorotuksissa on suuriakin eroja, jotka johtuvat yritysten taloustilanteesta. Paikallinen sopiminen toimii Tanskassakin, koska järjestäytymisaste ja neuvotteluvalmius ovat korkealla. 

Ranska ja Espanja: lait säätelevät sopimista

Rainan selvityksen mukaan Ranskan ay-liikkeellä on paha vapaamatkustajaongelma, sillä vaikka tessien kattavuus on miltei sata prosenttia, on maassa vain 12 prosentin järjestäytymisaste. Suurin osa työntekijöistä ei siis pääse vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.

Ranskassa sovitaan toimialakohtaisia työehtosopimuksia ja niiden palkankorotuksia, mutta yritystasolla on lakisääteisesti neuvoteltava palkoista ja yritysten voitonjaosta vuosittain.

Espanjassa sovitaan toimialakohtaisia työehtosopimuksia, joissa sovitaan minimivuosipalkasta, mutta silti yritystason paikallisella sopimisella on pääpaino. Uusi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden sopia palkoista alle työehtosopimuksen tason, mutta ei alle lakisääteisen minimipalkan.

Sopimusjärjestelmää on jo molemmissa maissa heikennetty lakimuutoksilla, mikä on johtanut suureneviin eroihin ja epätasaisempaan pelikenttään yrityksille ja sekavaan tilanteeseen työehtojen määräytymisessä. Kannattaa myös huomata, että Ranskassa ja Espanjassa on poliittisesti hajautunut, osin keskenään kilpaileva ammattiyhdistysliike. Esimerkiksi Ranskassa on monella alalla viisi keskenään kilpailevaa liittoa.

Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen.

Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen. Tästä Kreikka ja Romania ovat pahimmat esimerkit Euroopassa.

Saksassa kahden kerroksen työmarkkinat

Saksassa ja Hollannissa järjestäytymisaste on kohtuullisen korkea, ja maissa on pitkä sopimisen perinne vahvalla lainsäädännöllä tuettuna. Maissa on vahvoja ala- ja yrityskohtaisia sopimuksia ja siten sopimusten kattavuus on kohtuullinen. Pohjalla on vahva yritystason edustavuus, kuten Saksassa yritysneuvostojen suuri rooli ja Hollannissa suuryritysten ja ammattiliiton välisten työehtosopimusten perinne.

Toisaalta esimerkiksi Saksassa on toimialoja, joissa tilanne on sopimisen kannalta haastava, ja työntekijöiden työmarkkina-asema vaihtelee paljon, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat tes-vapaita. Muutamilla aloilla on hyvät työedut, muilla ei: Saksaan on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat.

Paineita järjestelmään tulee niin työnantajan puolelta kuin poliittiselta äärioikealta. Saksassa liitot eivät halua poliitikkoja sopimaan yleissitovuudesta.

On tärkeää seurata Euroopan tilannetta

On tärkeää, että myös suomalaisilla luottamushenkilöillä on yleiskuva muiden Euroopan maiden maiden työehtosopimustoiminnasta.

Yhteenvetona Rainan selvityksestä voi sanoa, että Euroopassa ei ole yhtäläistä sääntelymallia. Osassa maista pohjaudutaan enemmän tesseihin, osissa laki säätää työehtoja. Trendinä on kuitenkin nähtävissä, että työehtosopimusten jousto lisääntyy, yrityskohtainen sopiminen lisääntyy ja työehdot eriytyvät.

Trendinä on kuitenkin nähtävissä, että työehtosopimusten jousto lisääntyy, yrityskohtainen sopiminen lisääntyy ja työehdot eriytyvät.

Populististen puolueiden nousu monessa maassa sekoittaa perinteisiä valtasuhteita sekä politiikassa että ay-liikkeessä. Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen, sillä lainsäädäntöön perustuva työehtojen normitus on tessejä epäluotettavampaa.

Järjestäytymisasteen pitäminen korkeana on todella keskeinen asia sopimustoiminnan kannalta. Siitä on syytä pitää huolta, Suomessakin.