Pääsiäisen jälkeisenä tiistaina eduskunnassa aloitti työnsä kaksi prolaista kansanedustajaa. SDP:tä luotsaava entinen Pron puheenjohtaja Antti Rinne on kaikille tuttu. Hieman tuntemattomampi nimi on Varsinais-Suomen vaalipiiristä ensimmäiselle kaudelleen ponnistanut perussuomalaisten Vilhelm Junnila.

Naantalilainen 37-vuotias Junnila keräsi yli 10 000 ääntä.

Mies on työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta perussuomalaisten kansanedustajien eduskunta-avustajana. Hän on myös sivutoiminen yrittäjä. Junnilan yritys on keskittynyt perinteisen serveriteknologian korvaavaan pilvipalveluun.

Koulutukseltaan Junnila on tradenomi. Parhaillaan hän opiskelee yliopistossa työn ohessa valtio-oppia.

Työhistoriani on vaiheikas. Ennen eduskunta-avustajan töitä työskentelin Nesteen Naantalin öljynjalostamolla alihankkijan leivissä ensin telinemiehenä ja sitten työnjohtajana.

– Työhistoriani on vaiheikas. Ennen eduskunta-avustajan töitä työskentelin Nesteen Naantalin öljynjalostamolla alihankkijan leivissä ensin telinemiehenä ja sitten työnjohtajana. Ura päättyi kuitenkin irtisanomiseen, kun yhtiön ostanut uusi omistaja päätti irtisanoa koko keskijohdon. Irtisanomisen jälkeen tein kaikenlaista maan ja taivaan väliltä, Junnila kertaa.

Irtisanomisen jälkeen Junnila sai maistaa myös työttömyyttä.

– Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla olin työtön. En kuitenkaan halunnut olla toimettomana kotona. Päätin ryhtyä tekemään vaalityötä perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaana olleelle Torsti Äärelälle. Hänen blogikirjoituksensa olivat tehneet minuun vaikutuksen, Junnila muistelee.

Eduskunnan ovet eivät Äärelälle auenneet, mutta Junnila sai pari viikkoa vaalien jälkeen mielenkiintoisen ehdotuksen. Perussuomalaisten toimitsijat olivat panneet vaalikentillä merkille Junnilan aktiivisuuden. Nyt hänelle tarjottiin paikkaa Lauri Heikkilän eduskunta-avustajana.

– Seuraavana päivänä istuin aamukuuden junassa matkalla Helsinkiin. Karjaan kohdalla tarkistettiin CV ja todistukset, Junnila naurahtaa.
 

Pron rivijäsen

Ennen vuoden 2011 vaaleja Junnila ei ollut ollut erityisen aktiivinen poliittisesti, mutta työ avustajana vei mennessään. Nyt mies istuu toista kautta Naantalin kaupunginvaltuustossa ja on kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on valtioneuvoston asettaman Saaristoasian neuvottelukunnan jäsen ja Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.

Prossa Junnila on ollut rivijäsen.

Ammattiyhdistysliikkeen kanssa olen ollut tekemisissä luottamustoimiini liittyen.

– Ammattiyhdistysliikkeen kanssa olen ollut tekemisissä luottamustoimiini liittyen. Esimerkiksi naantalilaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettua Aurinkolisää ajaessani olen ollut yhteydessä ay-väkeen, hän kertoo.
 

Aktiivimalli inhimillisemmäksi

Tulevalla vaalikaudella Junnila haluaa nostaa muun muassa työelämään liittyviä kysymyksiä eduskunnassa esiin.

Hän mainitsee esimerkkeinä aktiivimallin inhimillistämisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämisen.

Nykyisellään aktiivimalli ei kannusta ketään. Korvaustasoja ja velvoittavuutta pitäisi rukata nykyistä inhimillisemmiksi. Nyt työn tekeminen voi olla jopa tappiollista esimerkiksi työmatkakustannusten vuoksi.

– Nykyisellään aktiivimalli ei kannusta ketään. Korvaustasoja ja velvoittavuutta pitäisi rukata nykyistä inhimillisemmiksi. Nyt työn tekeminen voi olla jopa tappiollista esimerkiksi työmatkakustannusten vuoksi, Junnila sanoo.

Paljon puhuttaneesta ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta Junnila sen sijaan ei luopuisi, sillä EU-alueella on jo työvoiman vapaa liikkuvuus. EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat asiantuntijat voivat saada työluvan maahanmuuttoviraston päätöksellä.

– Ongelmaa työvoiman saatavuudessa ei nyt varsinaisesti ole. Saatavuusharkinta estää vain sellaisen työvoiman tulon, jota meillä on omasta takaa joko Suomessa tai EU:n sisämarkkinoilla. Pitää puolustaa meidän omien työntekijöidemme asemaa, Junnila sanoo.

Lisäksi hän aikoo pitää yllä keskustelua siitä, miten työmarkkinoilla voitaisiin nykyistä paremmin varautua suhdannevaihteluihin. Tätä pitäisi hänen mukaansa pohtia kolmikantaisesti.

Niin ikään hän satsaisi työvoiman koulutukseen. Nykyinen työelämä edellyttää hänen mukaansa työntekijöiltä aina vain parempia vuorovaikutustaitoja. Samoin teknologian kehittymiseen pitäisi varautua esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla.

Rinne tähdentää osaamisen merkitystä

Toinen prolainen kansanedustaja ei juuri esittelyjä kaipaa. Uudeltamaalta eduskuntaan toiselle kaudelle valittu Antti Rinne on entinen Pron ja nykyinen Sdp:n puheenjohtaja.

Tulevalla hallituskaudella Rinteen luotsaama Sdp haluaa palauttaa sanojensa mukaan luottamuksen ja reiluuden työelämää koskeviin asioihin.

– Tämä tarkoittaa kaikki yhteiskunnan osapuolet huomioon ottavaa valmistelua ja palaamista sopimisen kulttuuriin, Rinne sanoo.

Lisäksi hän tähdentää koulutuksen, osaamisen ja tieteen merkitystä, jotka ovat hänen mukaansa Suomen menestymisen avaimet.

Joskus työn ja ilmastonmuutoksen torjumisen yhteensovittaminen voi tuntua hankalalta, mutta Rinteen mukaan ongelman ratkaiseminen avaa suomalaiselle osaamiselle ja elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa menestyvät erityisesti ne yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään talouskasvun, työpaikat ja kestävän kehityksen. 

– Tulevaisuudessa menestyvät erityisesti ne yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään talouskasvun, työpaikat ja kestävän kehityksen. Keskeistä on taata oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja panostaa koulutukseen, jotta pidämme kaikki mukana. Pienituloiset eivät saa joutua ilmastotoimien maksumiehiksi, Rinne sanoo.

Rinteen mukaan yksi keskeinen ero ammattiliiton ja puolueen puheenjohtajan rooleissa on mittakaava.

– Sdp:n kaltaisen arvoihin perustuvan kansanliikkeen toimintaympäristö on hyvin laaja. Tänä keväänä eduskuntavaaleissa Sdp:tä äänesti yli puoli miljoonaa suomalaista. Nyt puolueen puheenjohtajana johdan sitä muutosta, mille äänestäjät antoivat luottamuksen.