Kasvupolitiikkaa leimaa osaamisvision puute. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laadittava korkeakoulutuksen visio 2040 on kytkettävä osaksi kasvupolitiikkaa.
Koulutusaloja edustavat ammattiliitot ovat perinteisesti osallistuneet kiitettävästi osaamispolitiikan visiointiin, myös muiden liittojen osallistaminen tähän työhön on tärkeää.
Suomi tarvitsee kipeästi työelämän aikaisen osaamisen tukijärjestelmän, jotta palkansaajat pysyvät mukana työelämän murroksessa. Yhtä pikaisesti tarvitsisimme myös osaamisvision osaksi teollisuuspoliittisia ja TKI-tavoitteita.
Trumpin virkaanastujaisten jälkeinen maailma herättää monia kysymyksiä liittyen globaaleihin riippuvuussuhteisiin. Tässä epävakaassa globaalissa kauppapoliittisessa tilanteessa ja herkässä valtapoliittisessa järjestyksessä on tärkeää pohtia tarkoin Suomen teollisuuspoliittista strategiaa.
Strateginen osaamispolitiikka Suomen kilpailukyvyn kriittisen tärkeä osa
Kiinan ja USAn kiihtyvä kilpailu tekoäly- ja teollisuusinvestoinneista sekä voimistuva protektionistinen politiikka uhkavat jättää Euroopan varjoon. Suomen kaltaiset pienet maat tarvitsevat pysyäkseen kilpailukykyisinä uusia korkean jalustusarvon tuotteita ja korkeaa osaamista.
Vaikka nyt tuntuu, että kaikki pitävät teollisuuspolitiikan paluuta selvänä niin EU:ssa kuin Suomessa, meidän on puhuttava samalla myös strategisesta osaamispolitiikasta. Se on Suomen kilpailukyvyn kriittisen tärkeä osa.
Suomen koulutus- ja osaamispoliittinen visio on ulottauduttava konkreettisemmin työaikaisen osaamisen vahvistamisesta sivistystavoitteisiin. TKI-politiikkamme ei saavuta potenttiaaliaan ilman yhtä strategisia panostuksia koko työväestön osaamisen kehittämiseen.
Siksi Prossa olemme ehdottaneet, että TKI-rahoitusten ehdoiksi tulisi laittaa henkilöstön osaamiskartoitukset ja osaamisstrategia. Yhtä tärkeää on pitää huolta perustutkimuksen ja koulutuksen rahoituksesta, luovuutta ruokkivien yleissivistävien opintojen tasosta ja matalista sosioekonomisista eroista yhteiskunnassa.
Parlamentaarisesti sovitun T&K-rahoituksen jälkeen olisi luontevaa ja erittäin tärkeää, että hallitus asettaisi puoliväliriihessä parlamentaarisen työryhmän, joka laatisi polun, jolla 50 % nuorista saisi korkeakoulututkinnon 2035-mennessä.
Euroopan komissio ehdottaa osana kilpailukykykompassia, osaamisunionin perustamisesta, jossa keskityttäisiin investointeihin, aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämänkaltaiset teemat ovat olleet Suomessa aiemmin vahvuuksia.
Nyt Suomi tarvitsee kiireellisesti osaamisvisiota, joka ottaa huomioon työelämänaikaisen osaamiseen ja taitojen säilyttämiseen, oikeudenmukaiseen siirtymän mahdollistamisen, ja erityyppisen osaamisen tunnustamisen osaksi kasvustrategiaa ja teollisuuspolitiikkaa.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhdejohtaja