Ammatissa Pro/Tiina Pelkonen
Keliakia on Suomessa kansantauti. Sitä potee noin pari prosenttia väestöstä. Keliaakikon hoitona on täysin gluteeniton ruokavalio.
Suomen keliaakikoista noin 35 000 on diagnosoitu ja saanut lääkärinlausunnon, joka oikeuttaa heidät Kelan ruokavaliokorvaukseen ainakin tämän vuoden loppuun asti. Juha Sipilän hallitus on lopettamassa korvauksen vuoden 2016 alussa.
HUS:in gastroenterologian klinikan erikoislääkäri Markku Hillilä kertoo taudin olevan autoimmuunisairaus.
– Jostain syystä ravinnon gluteeni aktivoi elimistön immuunijärjestelmän, mikä aiheuttaa suolessa immunologisen tulehduksen. Se taas tuhoaa suolinukkaa, minkä johdosta ravinnon imeytyminen heikentyy.
Keliakia aiheuttaa usein vatsan turvotusta, ilmavaivoja ja ripulia. Mutta vaikka kysyjällä ei näitä oireita ole, se ei tarkoita, että hänen tautinsa olisi lievä eikä dieettiä tarvitsisi noudattaa.
Suomalaiset sopeutuvat dieettiin
Keliakia havaitaan joko vatsaoireiden vuoksi tai kun esimerkiksi alhaisen hemoglobiinin tai osteoporoosin syitä selvitetään. Markku Hillilän mukaan tauti aiheuttaa ravintoaineiden puutostiloja, vaikka vatsaoireita ei olisi.
– Diagnoosi syntyy, kun verikokeesta ensin käy ilmi, että keliakiavasta-aineet ovat koholla. Sen jälkeen yleensä otetaan mahalaukun tähystyksen yhteydessä ohutsuolesta koepala. Tulevaisuudessa diagnostiikka ehkä muuttuu niin, että verikoe riittää.
Diagnoosi halutaan varmistaa perusteellisesti, koska elinikäinen gluteeniton dieetti on suuri elämänmuutos. Diagnoosin varmistuttua Hillilä ohjaa potilaansa ravitsemusterapeutille. Tämä opastaa mitä tuotteita kaupasta voi ostaa ja miten valmistaa ruokaa kotona, etenkin jos perheessä on myös gluteenia syöviä jäseniä.
– Vuoden kuluttua diagnoosista tähystetään uudelleen ja katsotaan, onko suolinukka korjaantunut.
Hillilän mukaan suomalaiset sopeutuvat dieettiin yleensä hyvin. Osa heistä, jotka eivät ole poteneet mitään vatsaoireita ei ehkä motivoidu siihen riittävästi.
– Silti ruokavaliosta ei saa lainkaan lipsua. Jotkut sietävät pieniä määriä gluteenia, toiset eivät ollenkaan. Sietokykyä ei voi mitata, siksi ohje on tiukka.
Jos erehtyy nauttimaan kerta-annoksena vaikka kuinka vähän gluteenia, voi suoli tulehtua uudelleen niin, että pahimmassa tapauksessa siitä toipuminen kestää puolesta vuodesta vuoteen.
Mitä sitten tapahtuu, jos keliakia jää kokonaan hoitamatta? Hillilän mukaan vatsaoireet voivat pahentua. Ravinnon imeytymishäiriöt aiheuttavat pahoja puutostiloja kuten anemiaa ja osteoporoosia. Komplikaatioista pelätyin on ohutsuolen imukudossyöpä.
– Joskus ruokavalio ei tehoakaan keliakiaan. Silloin puhutaan refraktääristä eli dieettihoitoon reagoimattomasta keliakiasta.
Suomesta saa nykyisin paljon hyviä gluteenittomia tuotteita. Tilanne on aivan toinen kuin vielä 1980-luvulla, jolloin riisikakku oli ainoa leipää muistuttava vaihtoehto. Gluteenittomat tuotteet ovat kuitenkin paljon muita ruokia kalliimpia. Se, että hallitus päätti lopettaa ruokavaliokorvauksen, tarkoittaa sitä, että keliaakikon ruokalasku kallistuu noin 300 eurolla vuodessa.