Tes-neuvotteluissa on vuosikymmeniä noudatettu piintyneitä tapoja. Pro ja Palvelualojen työnantajat Palta lähtivät kyseenalaistamaan niitä vuosikymmen sitten.
– Perinteisesti osapuolet keräävät painavaa dataa siitä, miksi palkkoja ei voi korottaa tai miten hyvin alalla menee ja korotusvaraa on. Kysymys on myös teatterinomaisesta vastakkainasettelusta, joka voi olla kiihkeääkin, sanoo Pron yhteyspäällikkö Liisa Halme Vuori.
Prossa ja Paltassa syntyi oivallus selvittää yhdessä, mille finanssisektorin tulevaisuus näyttää 15 tai 20 vuoden kuluttua ja millaisia trendejä vaikutuksineen on nähtävissä.
Paltan johtava asiantuntija Timo Höykinpuro pohdiskelee polveilevasti neuvottelutoiminnan agendaa. Hän puhuu sopimustoiminnan kiintotähdistä: työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja työn tuottavuudesta.
Hyvinvoiva finanssiala tarkoittaa sitä, että jos pankkien ja vakuutusyhtiöiden asiakkaat voivat hyvin, myös yritykset voivat hyvin ja silloin työntekijätkin voivat hyvin.
Tällaisia päämääriä on tavoitettu yhteisellä vuoropuhelulla. Tämä alkoi konkretisoitua 2014, kun Aalto-yliopistolta tilattiin ulkopuolinen selvitys, joka kertoo, mitä alalla on tapahtumassa.
– Lähdimme katsomaan tulevaisuuden ydinasioita, joista voidaan sopia ja kehittää. Kun kaikilla osapuolilla on yhteinen kokonaiskuva ja tahtotila edistää alan yritysten ja työntekijöiden etua, se koituu kaikkien parhaaksi, sanoo Halme Vuori.
Keskustelu on kantanut hyvin. Tulevaisuusvuoropuhelu on osa kansallista työelämän kehitysohjelmaa, Työ 2030 -hanketta.
Finanssiala yhteistyön kehityksen kärjessä
Kymmenen vuoden aikana on pyritty edistämään työpaikkakohtaista sopimista ja asioiden viemistä työpaikkojen arkeen. On mietitty yli 55-vuotiaiden työn keventämistä ja työaikaratkaisuja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille.
Tällä hetkellä isoimpia haasteita on generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen.
– Pankki- ja vakuutusala on pitkään ollut muita edellä digitalisaatiossa, robotiikassa ja automatisaatiossa, vaikka kehitys on meilläkin eri kokoisissa yrityksissä eri vaiheissa, sanoo Halme Vuori.
Myös Pron omaa henkilöstöä on koulutettu paljon tekoälyn saloihin ja hyödyntämiseen.
Kun vanhat toimintatavat sai päivitettyä uusiin, on vuoropuhelu kantanut hedelmää “tekemisen meininkinä”. Halme Vuori käynyt esittelemässä mallia eri työmarkkinafoorumeilla ympäri Eurooppaa sekä Suomea.
Olemme saaneet palautetta, miten meidän esimerkkimme inspiroi muitakin.
– Suosittelen kaikille sektoreille tällaista mallia. Kukaan ei häviä mitään, päinvastoin se on tapa edistää takuuvarmasti toimialan tulevaisuutta.
Höykinpuro säestää ja sanoo, että yhteisillä hankkeilla on haluttu katsoa laajemminkin, mitä asiakaskäyttäytymisen ja teknologian muutos tuovat alalle.
Tessiä tärkeämmät käytännöt
Suomalaisessa työmarkkinakentässä ollaan tällä hetkellä monissa asioissa varsin vanhakantaisissa poteroissa. Miksi muut järjestöt eivät ota käyttöön samanlaista keskustelun kulttuuria kuin Pro ja Palta?
– Ei pitäisi liikaa innostua omista puheistaan, Höykinpuro nauraa, mutta jatkaa.
– Kyllähän me osaamme tes-pykälien pyörittämisen ja tulkinnan, mutta jos alaa halutaan kehittää, se vaatii yhteistoimintaa. Se on paljon tärkeämpää kuin joku tes-normi tai pieni palkankorotus sinne tai tänne.
Höykinpuron mukaan vanhassa toimintatavassa tes-neuvottelujen jälkeen on tiedotettu asioista ja lähetetty palkkataulukot työpaikoille.
– Sen jälkeen firmoissa on näkynyt vain liittojen perävalot ja murheet ovat jääneet firmoille. Se ei voi olla näin, koska työn tuottavuuden nostaminen yhdistettynä työntekijöiden hyvinvointiin on yrityksille kohtalonkysymys - paljon enemmän kuin joku prosentin osia oleva tes-korotus.
Yhteistyötä ja ystävyyttä
Halme Vuori ja Höykinpuro ovat istuneet vuosia samoissa neuvottelupöydissä, Halme Vuori silloisen Vakuutusväen liiton puheenjohtajana ja Höykinpuro Paltan neuvottelijana.
Halme Vuori ei ole enää aktiivisesti neuvottelutoiminnassa mukana, mutta yhteistyö jatkuu. Höykinpurosta hänellä on pelkkää hyvää sanottavaa.
– Timolla on erittäin hyvä, joskus jopa kiusallisen hyvä muisti sen suhteen, mitä kukin on joskus sanonut, Halme nauraa.
– Hän tuntee alan, on erittäin taitava neuvottelija ja hänestä löytyy myös sovittelijan taitoa.
Höykinpuro sanoo Halmeen olevan vahva kansainvälisissä asioissa, koska hän on nähnyt alaa Suomea ja Pohjoismaita laajemminkin.
– Meillä on hyvin samanlainen huumori ja olemme aina tulleet hyvin toimeen. Vaikka onkin klisee, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, se pitää hyvin paikkansa.
Neuvottelut ovat olleet joskus kovia ja bluffiakin on riittänyt, mutta silti asiat on aina pidetty asioina.
– Ei minulla ole koskaan mennyt Timpan sanomiset tunteisiin. Pokan täytyy pitää, vaikka toinen yrittääkin olla vähän suuttuneen näköinen, Halme Vuori hymyilee.
Hänen mukaansa työmarkkinaihmiset ovat omanlaisensa ihmislaji.
– Itse olen aina halunnut auttaa ihmisiä, ajaa jäsenten etua ja puolustaa heidän oikeuksiaan. Se on sydämen asia, josta ei pääse ikinä eroon.
– Onhan työmarkkinatoiminta muuttunut vähän virkamiesmäisemmäksi asiantuntijatyöksi. Mutta kun tulin näihin töihin 1980-luvulla, minulle tähdennettiin, että tämä ei ole työ, vaan tapa elää, sanoo puolestaan Höykinpuro.