Pro Uutiset
Kilpailukykysopimuksen mukaan työaikaa pidennettäisiin 24 tuntia vuodessa. Järjestöt sopivat parhaillaan, miten se kullakin alalla ja jokaisessa työehtosopimuksessa tapahtuisi. Pro neuvottelee lähes 60 työehtosopimusta.
Työmarkkinaosapuolilla on tiistai-iltapäivään 31. toukokuuta kello 16 asti aikaa saada yleisellä tasolla sovitut työehtomuutokset neuvoteltua alakohtaisiin työehtosopimuksiin.
Kilpailukykysopimus on vaihtoehto Suomen hallituksen syyskuussa 2015 esittelemille pakkolaeille.
Työaika pitenisi 24 tuntia ilman palkkaa
Perusasetelma neuvotteluissa on ollut se, että työnantaja haluaa pidentää työaikaa kokonaisilla päivillä, mutta työntekijät sijoittaisivat lisätyötunnit tasaisemmin. Monella alalla kuuden minuutin pidennys työvuoroon toisi kaivatun lisäyksen työaikaan.
Pron neuvottelupöydistä kerrotaan, että taustalla on työnantajajärjestöjen parikymmentä vuotta jatkunut toive päästä eroon pekkaspäivistä ja arkipyhistä. Joillakin aloilla pelätään, että työnantaja sijoittaisi kokonaiset päivät niin, että työntekijöille aiheutuisi sunnuntai- tai pyhälisien menetyksiä. Tämä olisi vastoin kiky-sopimusta, jonka mukaan työaikajärjestelyt eivät saa vaikuttaa palkkaan.
Palkaton työnäyte ja työttömien työn halpuutus hiertävät Prota
Työministeri Jari Lindström (ps) kertoi huhtikuussa 2016 maan hallituksen työllisyyssuunnitelmista. Työttömille tarjottaisiin puolenvuoden palkaton työnäyte ja velvoite ottaa vastaan työtä ansiosidonnaista pienemmällä palkalla.
Pro vaatii hallitusta vetäytymistä työttömyysturvan heikentämisestä, jotta liitto voi olla kilpailukykysopimuksessa mukana.
– Puolen vuoden ilmainen työ voi käytännössä kääntyä pakkotyön kaltaiseksi. Pakkotyö on ILOn sopimusten vastaista. Työttömyyskorvausta alemman palkkatyön vastaanottaminen on työttömälle epäinhimillinen taloudellinen riski, puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta arvioi huhtikuussa.
Aiemmin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, että hallitus ei neuvottele liittojen kanssa. Lindström saapuu kuitenkin huomenna tiistaiaamuna Pron hallituksen kokoukseen.
– Sen keskustelun perusteella syntyy ratkaisu, viedäänkö syntyneet neuvottelutulokset liiton hallituksen käsittelyyn vai jääkö asia siihen, puheenjohtaja Jorma Malinen Prosta sanoo.
Kilpailukukysopimuksen synty ratkeaa vasta kesäkuun alkupäivinä, kun työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus arvioivat sopimuksen kattavuutta. Perjantaina ovat keskusjärjestöjen hallitukset koolla. Tällöin arvioidaan, onko sopimus riittävän kattava, onko Sipilän hallitus pitänyt lupauksensa ja hyväksyvätkö kaikki osapuolet sopimuksen.
Mikä on kilpailukykysopimus?
Kilpailukykysopimus korvaa Suomen hallituksen syyskuussa 2015 esittelemät pakkolait. Sopimus tunnettiin alkuvuonna 2016 vielä nimellä yhteiskuntasopimus.
Kikyn idea on, että työmarkkinajärjestöt jatkavat nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa 12 kuukaudella. Tesseihin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, paitsi että työaikaa lisätään 24 tuntia palkatta. Samalla sovitaan mahdollisuudesta lisätä paikallista sopimista.
Maan hallitus peruuttaa 1,5 miljardin veronkorotukset ja toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut veronkevennykset.