Hyppää pääsisältöön

Korkeakoulutetutkin tarvitsevat kädentaitoja

Taru Reinikaisen blogikuva
Kädentaitojen osaamista tulee vahvistaa nykyisestä, sillä se luo nuorille valmiuksia siirtyä niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutuksen jälkeisiin insinööri- ja kädentaitoja vaativiin korkeakouluopintoihin.

Korkeakoulutetutkin tarvitsevat kädentaitoja

Julkaistu 20.12.2022 klo 14:00
Blogit
Kirjoittanut
Taru Reinikainen
Kädentaitojen osaamista tulee vahvistaa nykyisestä, sillä se luo nuorille valmiuksia siirtyä niin ammatilliseen koulutukseen kuin lukiokoulutuksen jälkeisiin insinööri- ja kädentaitoja vaativiin korkeakouluopintoihin.

Prosessiteollisuuden ja tuotannon osaamisen ennakointifoorumi teki aloitteen kädentaitojen osaamisen vahvistamisesta. Ammattiliitto Pro oli mukana valmistelemassa aloitetta. Tavoitteenamme on lisätä nuorten työelämävalmiuksia.

Nuorten ammatillinen koulutus ei yritysten mukaan täysin vastaa heidän tarpeitaan. Yritykset kokevat, että nuoret koulutetaan kahteen kertaan ensin oppilaitoksessa ja sitten uudelleen yrityksissä. Tämä ei tietenkään ole kenenkään etu. Koko ajan syntyy myös uusia ammatteja, joihin tarvittavaa osaamista ei koulutuslaitoksista vielä ole saatavilla. Tällä hetkellä osaamista kaivataan erityisesti akku- ja vetyteollisuuteen.

Haasteeksi yritykset ovat kokeneet nuorten kädentaidot. Nykyisin koululaisille opetetaan käsityö-nimistä ainetta, enää ei siis erikseen opeteta teknistä työtä ja tekstiilityötä. Molemmat ovat aivan yhtä tärkeitä. Valitettavasti uudistus ei ole johtanut kädentaitojen vahvistumiseen, koska opetukseen käytetty aika on samaan aikaan vähentynyt.

Kädentaitoja tarvitaan edelleen myös toimihenkilöistyvässä maailmassamme. Juuri tästä syystä monessa työyhteisössä arvostetaan erityisesti pitkän linjan tekijöiden osaamista ja heidän syvää ymmärrystään yrityksen tekemästä tuotteesta. Esimerkiksi rakennusmestarin on tiedettävä, miten työt käytännössä tehdään oikein ja turvallisesti. Pelkkä teoreettinen tieto ei riitä. Miten pystyt valvomaan rakentamista, jollet ymmärrä mitä todellisuudessa tehdään? Myös laborantit tarvitsevat kädentaitoja jokapäiväisessä työssään, koska osa labroissa tehtävistä töistä on vielä nykyaikanakin tarkkuutta vaativaa käsityötä.

Yritykset arvostavat erityisesti osaamista poikkeustilanteissa.  Kun jokin laite hajoaa tai prosessi pysähtyy vikatilanteen takia, on tärkeää löytää nopeasti ratkaisu. Kun toimihenkilö pystyy yhdistämään teorian kädentaitoihin, niin usein vikatilanteen ratkaiseminen nopeutuu. 

Valitettavasti joskus käy niinkin, että osaamisen katoaminen tunnistetaan liian myöhään. Osaaja on saatettu irtisanoa muutosneuvotteluiden jälkeen ja vasta hänen lähdettyään työpaikalta ymmärretään hänen jättämänsä aukko. Tätä osaamista ei helposti korvata ja monesti on myös päädytty pyytämään ”Reiskaa” palaamaan takaisin. Yritysten on tunnistettava oma vastuunsa osaamisen ylläpitämisessä ja hiljaisen tiedon siirtämisestä nuorille. Pahimmillaan osaamisen katoaminen voi lamauttaa koko yrityksen toiminnan.

Teollisuuden toimialat tarvitsevat tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa. Kiinnostus ja vetovoima aloja kohtaan karttuu ja kehittyy kädentaitojen kaltaisten oppiaineiden parissa. Kaksinkertaisesta kouluttamisesta on päästävä malliin, jossa ammatillista koulutusta voidaan tehokkaasti ja nopeasti kehittää muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Korkeakoulutettu kädentaitaja on tulevaisuudessa rahanarvoinen yhdistelmä.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava.

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa.