Kierroksen viimeisiä työehtosopimusneuvotteluita käydään nyt etäyhteyksien avulla.

Neuvonpitoa työnantajien kanssa jatkavat yhä esimerkiksi ICT-alan toimihenkilöt. Finanssisektorilla kesken on enää talokohtainen Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan sopimus. Julkisen sektorin prolaisista sopimuksista auki ovat lentokenttäyhtiö Airpron yrityskohtainen sopimus ja Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimus.

Julkisen sektorin sopimuksista viimeisenkin sinetin ovat saaneet muun muassa valtion ja yliopistojen työehtosopimukset. Viestintäpuolella kaikki sopimukset ovat valmiina.  

Yleinen korotuslinja on pitänyt

– Viimeisten viikkojen aikana solmitut sopimukset on tehty kaikin puolin ennennäkemättömässä tilanteessa, Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola sanoo. Koronaepidemia on vaikuttanut niin neuvotteluiden tekniseen toteutukseen kuin niiden sisältöihinkin.

Koronaepidemia on vaikuttanut niin neuvotteluiden tekniseen toteutukseen kuin niiden sisältöihinkin.

– Neuvottelujen kuluessa työnantajat ovat arvioineet koronan vuoksi uudelleen suhtautumistaan yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin. Yhteisymmärrys on kuitenkin löytynyt siitä, että valtion ja yliopistojen työntekijöille on saatu samat korotukset kuin muillekin. Olen tyytyväinen, että tähän päästiin, Simola sanoo.

Yleinen korotuslinja on ollut 3,3 prosenttia 25 kuukauden aikana.

– Myös meidän jo solmimissamme sopimuksissa yleinen korotuslinja on pitänyt. Joissakin tesseissä on käytetty paikalliseen erään vähän suurempi osa korotuksista ja toisiin vähän vähemmän, Pron finanssisektorin sekä ICT- ja viestintäsektorin neuvotteluista vastaava johtaja Antti Hakala kertoo.

Hakalan mukaan koronakriisi vauhditti sopimuksen syntyä rahoitusalalla.

– Sekä meillä että työnantajalla oli vahva tahto solmia sopimus nopeasti. Rahoitusalan pitää toimia kriisissäkin. Pankkien pitää pystyä muokkaamaan lainanmaksuaikoja ja lainoittamaan yrityksiä, Hakala selittää.

Koulutusta kiky-tuntien tilalle

Neuvottelukierroksen ykköskysymys on ratkennut sekä julkisella puolella että finanssisektorilla ja viestintäpuolella samaan tapaan kuin muillakin sopimusaloilla: Juha Sipilän hallituksen ideoiman kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat palkattomat työtunnit eli niin sanotut kiky-tunnit saivat lähteä.

– Kiky-tuntien tilalle työnantajat ovat saaneet mahdollisuuden teettää normaalin työajan päälle lisätyötä tai järjestää koulutusta normaalia tuntipalkkaa vastaavalla korvauksella. Ilmaisesta työstä siis päästiin, Simola kertoo.

Sekä julkisella puolella että finanssisektorilla ja viestintäpuolella palkattomat työtunnit eli niin sanotut kiky-tunnit saivat lähteä.

Esimerkiksi rahoitusalalla työnantaja voi käyttää kiky-tunnit kokonaan toimihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen.

– Tämä oli hyvä ratkaisu. Koulutuksella voi varmistaa, että henkilöstön osaaminen on muuttuvien tehtävien tasalla, Hakala kehaisee.

Viestinnän toimihenkilöiden ja teknisten toimihenkilöiden sopimuksista kiky-tunnit olivat poistuneet jo aiemmin. Kikyn sijaan viestintäaloilla neuvotteluiden iso kysymys oli työaikamääräysten uudistaminen vastaamaan uutta työaikalakia. Sopimusten työaikakirjaukset kirjoitettiin uusiksi.

– ICT-alalla meillä on aika eriävät näkemykset työnantajan kanssa kiky-tuntien korvaamisesta. Palkankorotuksista emme ole päässeet vielä edes keskustelemaan, Hakala raportoi.

Etäneuvotteluissa ei jää tulkinnalle tilaa

Simolan mukaan työehtosopimusten sorvaaminen etäyhteyksien välityksellä onnistui yllättävänkin hyvin.

– Etäneuvotteluissa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on se, että useisiin neuvotteluihin osallistuvien ajankäyttö tehostuu, kun ei tarvitse matkustaa kokouspaikasta toiseen. Uuteen kokoukseen pääsee hiiren painalluksella. Toisaalta tämä on myös melkoista aivojumppaa, kun ei jää aikaa orientoitua uuteen neuvotteluun, Simola pohtii.

Oman vaikeutensa neuvonpitoon tuo myös se, ettei vastapuolen tai oman puolen neuvottelukumppaneiden tunnelmia ja ajatuksia pysty lukemaan ilmeistä ja eleistä samalla tavalla kuin kasvokkaisissa tapaamisissa.

Tulkinnalle ei voi etäneuvotteluissa jättää tilaa.

– Itse pidän siitä, että etäneuvotteluissa sanottava pitää tiivistää. Kun toisten reaktioita ei välttämättä näe, pitää tarkoittaa sitä mitä sanoo, jotta neuvottelu etenee. Tulkinnalle ei voi etäneuvotteluissa jättää tilaa, Hakala kuvailee.

ICT-alan neuvonpitoa jatketaan vappuviikolla

Simola ei osaa arvioida, miten kauan aikaa vierähtää ennen kuin keskeneräiset julkisen puolen sopimukset saadaan valmiiksi.

– Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelut linkittyvät aika kiinteästi kuntapuolen sopimuksiin. Kuntien neuvottelut ovat vielä pahasti auki, joten yksityisen puolen sovun hierominenkin saattaa viedä vielä aikaa, Simola pohtii.

Yhä kesken olevat ICT-alan neuvottelut koskevat yli 10 000 henkeä. Hakalan mukaan neuvottelut olivat muutaman viikon tauolla osin koronan aiheuttamien kiireiden vuoksi, mutta jatkamaan päästään vappuviikolla. 

– Teleoperaattorit joutuvat varmistamaan etätyöyhteyksiä, Hakala sanoo.