Pro Uutiset / Nina Tuomainen
Konepajayritys Metso ilmoitti heinäkuussa heti yt-neuvotteluidensa alussa, että kaikki tieto neuvotteluista on salassa pidettävää. Luottamusmiehet eivät olisi saaneet kertoa tietoja neuvotteluista eteenpäin edes edustamilleen toimihenkilöille saati liittoon. Vasta lopullisesti päätetyistä asioista olisi saanut tiedottaa.
- Neuvottelupöydässä tehdyistä ensimmäisistä aikeista ei olisi saanut kertoa. Metso perusteli päästöstään sillä, että on pörssiyhtiö. Näitä tietoja ei muka saa antaa eteenpäin yhtiöstä kuin pörssitiedotteen muodossa, kertoo Metso Paper Oy:n toimihenkilöiden luottamusmies Olli Vestu.
Työnantajalla on oikeus arvioida, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä. Jos työnantaja aikoo salata kaiken, on luottamusmiehen nostettava kissa pöydälle.
– Työnantaja ei voi julistaa kaikkea tietoa salassapidettäväksi. Luottamusmiesten kannattaa vaatia työnantajaa yksilöimään salassapidettävät tiedot ja kertomaan, mihin salassapito perustuu. Kyseenalaistakaa ja vaatikaa, painottaa teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Katariina Stoor Ammattiliitto Prosta.
Hyviä neuvoja yt-neuvotteluihin löytyy Pron ja SAK:n Yhteistoimintaoppaasta.
Työnantajalla on vain rajattu oikeus määrätä tietoa salaiseksi
Lain mukaan työnantaja arvioi, mitkä tiedot on pidettävä salassa. Tällaisia voivat olla liike- ja ammattisalaisuudet kuten asiakasrekisterit tai yrityksen työmenetelmät. Salassa pidettäviä voivat olla myös työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot, jotka eivät muun lainsäädännön mukaan ole julkisia. Yritysturvallisuutta koskevien tietojen levittäminen voi olla kielletty. Taloudellista asemaa ja yritysturvallisuutta koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä vain, jos niiden levittäminen voi vahingoittaa työnantajaa tai tämän liike - ja sopimuskumppania.
Merkittävimpiä salassa pidettäviä tietoja ovat esimerkiksi pörssiyhtiöiden sisäpiiritiedot. Niillä tarkoitetaan julkisen kaupankäynnin tai kaupankäyntimenettelyn kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa.
Salassapitovelvollisuus koskee aina tietoja yksityisen henkilön terveydentilasta ja taloudellisesta asemasta, ellei hän ole suostunut tietojen luovuttamiseen.
Luottamusmies saa informoida henkilöstöä
Luottamusmies voi kertoa työnantajan salassa pidettäväksi määräämää tietoa muille työntekijöille siinä laajuudessa kun se on yt-neuvotteluissa tarpeellista työntekijöiden aseman kannalta. Luottamusmies voi esimerkiksi kertoa toimipisteen sulkemista koskevista suunnitelmista työntekijöille, joita asia koskee.
– Me luottamusmiehet emme lähteneet työnantajan kelkkaan, vaan tiedotimme omille henkilöstöryhmillemme asioista, jotka näimme tarpeellisiksi. Osa luottamusmiehistä pelkäsi kertoa asioista eteenpäin, kertoo luottamusmies Olli Vestu.
Salassapitovelvollinen joutuu itse arvioimaan, keiden kanssa ja miten laajasti hän tietoja käsittelee.
– Luottamusmiehellä on oikeus ja näkemykseni mukaan jopa velvollisuus informoida henkilöitä, jota asia koskee. Luottamusmiehen pitää ilmaista toimihenkilöille, että nyt käsitellään salassapitovelvollisuuden alaisia asioita. Tällöin salassapitovelvollisuus laajenee koskemaan heitä, kertoo sopimusalavastaava Katariina Stoor Ammattiliitto Prosta.
Työnantaja ei myöskään voi kieltää luottamusmiestä tai työntekijää ottamasta yhteyttä ammattiliittoon. Heillä on salassapitosäännöstä rikkomatta oikeus keskustella yt-neuvotteluissa käsiteltävistä asioista liiton edustajan kanssa ja pyytää neuvoja.
Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko ja voi johtaa esimerkiksi irtisanomiseen. Siihen kannattaa suhtautua vakavasti, mutta luottamusmiehen ei kuitenkaan kannata pantata oleellisia tietoja muilta työntekijöiltä.
Irtisanotun suurin kysymys on ”Miksi juuri minä?”
Metson viimeisimmässä yt-kokouksessa työnantajan edustaja nuhteli luottamusmiehet. He olivat työnantajan mukaan rikkoneet luottamuksen ja toimineet vastoin työnantajan hyvää käytäntöä tiedottamisessa.
– Rivien välistä luimme, että seuraavissa yt-neuvotteluissa työnantaja kertoo vielä vähemmän aikomuksistaan. Ei se ollut suoraa uhkailua, mutta saimme ymmärtää että luottamusmiehet ovat vakavasti tiedottamisellaan haitanneet neuvotteluiden kulkua, kertoo luottamusmies Olli Vestu.
Työnantajapuolella on selvästi kehitettävää yt-menettelyissä, miettii Katariina Stoor.
Pärjätäkseen neuvotteluissa täytyy luottamusmiehen tuntea yt-lain kohta tiedottamisesta. Luottamusmiehellä täytyy myös olla hyvä suhde edustamiinsa työntekijöihin jo ennen yt-neyvotteluja, kertoo Olli Vestu. Yksittäisen työntekijän olisi helpompi ymmärtää työnantajan toimia, jos työnantaja tulee vastaan perustelemalla tehtyjä päätöksiä.
– Tieto luo tuskaa, mutta voi myös helpottaa sitä. Asia on joka tapauksessa raskas käsitellä, vielä raskaampaa on, jos ei tiedä miksi irtisanominen sattuu omalle kohdalle. Irtisanotun suurin kysymys on, miksi juuri minä.