Hyppää pääsisältöön

Mistä palkka oikein muodostuu?

palkkalaskelma
Oman palkanmuodostuksen perusteisiin tutustumalla voi tarkistaa, onko oma palkka oikealla tasolla.

Mistä palkka oikein muodostuu?

Julkaistu 22.05.2019 klo 15:03
ProStoori
Kirjoittanut
Anu Vallinkoski
Oman palkanmuodostuksen perusteisiin tutustumalla voi tarkistaa, onko oma palkka oikealla tasolla.

Palkkalaskelma, sen saa tarkasteltavakseen kerran kuussa, mutta harva siihen kuitenkaan kunnolla paneutuu. Ammattiliitto Pron teknologiateollisuuden sopimusalavastaava Roni Jokisen mukaan laskelman tarkasteluun kannattaisi kuitenkin varata pieni tovi.

– Ainakin kannattaisi tarkistaa, että palkkalaskelmassa mahdolliset ylityöt, lisät ja luontoisedut, kuten puhelin tai ateriaetu ovat oikein. Lomarahat kannattaa syynätä lomakaudella, Jokinen kehottaa.

Lain mukaan laskelmasta pitäisi aina selvitä ainakin palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet, maksukausi ja palkasta tehdyt ennakonpidätykset. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa eli tesseissä tai virkaehtosopimuksissa eli vesseissä on usein lisäksi tarkentavia määräyksiä siitä, millaisia palkkaan liittyviä tietoja työnantajan pitää toimihenkilölle antaa. Vaatimukset vaihtelevat jonkin verran.

 Laskelmasta pitäisi aina selvitä ainakin palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet, maksukausi ja palkasta tehdyt ennakonpidätykset. 

– Monet työehtosopimukset edellyttävät, että työnantaja antaa toimihenkilölle erittelyn palkan koostumuksesta. Miten suuri osa palkasta määräytyy tehtävän vaativuusluokan ja miten suuri osa henkilökohtaisen suoriutumisen ja mahdollisesti pätevyyden mukaan, hän selittää.

Mikä ihmeen palkkausjärjestelmä?

Niin mikä työtehtävien vaativuusluokka ja henkilökohtaisen suoriutumisen ja pätevyyden osa?

Mutkikkaat termit liittyvät palkkausjärjestelmiin, jotka nekin vaihtelevat työehtosopimuksittain.

Tavallisesti toimihenkilöiden tesseissä työtehtävät on jaoteltu vaativuusluokkiin. Mitä vaativammaksi tehtävä on katsottu, sen parempi on palkka. Suurin osa palkasta määräytyy vaativuusluokan mukaan.

Monissa tesseissä on myös henkilökohtaisen suoriutumisen tai pätevyyden mukaan määräytyvät palkanosat. Tavallisesti toimihenkilön esimies arvioi, miten alainen on suoriutunut ja miten hänen osaamisensa on kehittynyt. Osassa tesseissä myös työsuhteen kesto tai kokemusvuodet vaikuttavat palkkaan.

Jokisen mukaan palkansaajan olisi hyvä tuntea omalla työpaikallaan käytössä oleva palkkausjärjestelmä edes pintapuolisesti.

Palkansaajan olisi hyvä tuntea omalla työpaikallaan käytössä oleva palkkausjärjestelmä edes pintapuolisesti.

– Millaisista osista palkka koostuu? Millaisia ovat vaativuusluokat ja mihin ne perustuvat. Millaisia asioita esimies arvioi, kun hän miettii henkilökohtaista osaa. Järjestelmän tuntemus auttaa arvioimaan, onko oma palkka oikealla tasolla. Samoin se auttaa miettimään, mihin omassa tekemisessä kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta suoriutumisosa nousisi, Jokinen summaa.

Sopimusalavastaava myöntää, että kovin monelle palkkausjärjestelmät ovat vieraita. Kaikki eivät edes tiedä, mitä työehtosopimusta hänen työsopimuksessaan sovelletaan.

– Sovellettava tes näkyy yleensä palkkalaskelmassa. Työehtosopimukset palkkausjärjestelmineen taas löytyvät Pron kotisivuilta ja Finlex-tietokannasta, Jokinen vinkkaa.

Onko palkkani oikealla tasolla?

Jokinen vastailee Pron keskustoimistolla päivystysaikaan jäseniltä tuleviin soittoihin. Monesti kysymykset koskevat juuri palkkaa.

– Haen uutta tehtävää, paljonko voin pyytää palkkaa? Onko palkkani nyt oikealla tasolla? Nämä taitavat olla ne yleisimmät kysymykset, Jokinen sanoo.

Molemmat ovat oikein hyviä kysymyksiä. Jokinen huomauttaa, että työehtosopimusten mukaiset palkat ovat vähimmäispalkkoja. Toimihenkilö voi aina neuvotella itselleen tessin ehtoja paremman palkan.

– Joillakin alueilla ja joissakin tehtävissä markkinapalkat ovat kovempia kuin tessien mukaiset palkat. Palkkatasoa kannattaa kysellä samoja tehtäviä jo nyt hoitavilta. Voi olla myös yhteydessä sen yrityksen luottamusmieheen, josta paikkaa hakee. Luottamusmiehillä on tavallisesti hyvä kuva yrityksen palkkatasosta, Jokinen kertoo.

Ei ole myöskään tavatonta, että palkan perusteissa on virheitä. Esimerkiksi vaativuusluokka voi olla pielessä, ja palkka liian matala.

Palkkaustyöryhmässä määritellään vaativuusluokat

Luottamusmiehillä on oikeus saada erilaisia tietoja yrityksen palkkauksesta. Tiedonsaantioikeudet vaihtelevat nekin työehtosopimuksittain.

– Tavallisesti työnantajan pitää toimittaa vähintään kerran vuodessa luottamusmiehelle kartoitus yrityksen palkoista, vaativuusluokkien keskiarvopalkoista, henkilökohtaisten osien keskiarvoista… Myös tasa-arvolain mukaiseen tasa-arvosuunnitelmaan liittyy palkkakartoitus, jossa paneudutaan naisten ja miesten palkkoihin työpaikalla, Jokinen esittelee.

Yksittäisen toimihenkilön palkkaepäselvyyksiä selvitellessään luottamusmiehellä on oikeus saada kaikki asiaan selvittämiseen tarvittavat tiedot.

Luottamusmies Olli Vestu Valmet Technologies Oy Raision toimipisteestä on vuosien saatossa selvitellyt yksittäisten henkilöiden palkkausta silloin tällöin.

– Olen huomannut, että ihmiset ovat välillä liian kilttejä. On vain tyydytty esimerkiksi liian alhaiseen vaativuusluokkaan. Vuosien mittaan palkka voi vääristyä paljonkin, Vestu kuvailee.

Pitkän linjan luottamusmiehen mukaan paras keino pitää yllä palkkauksen tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisivat työpaikkakohtaiset työntekijöiden ja työnantajien yhteiset palkkaustyöryhmät.

Paras keino pitää yllä palkkauksen tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta olisivat työpaikkakohtaiset työntekijöiden ja työnantajien yhteiset palkkaustyöryhmä.

– Työryhmässä määriteltäisiin yhdessä vaativuusluokat. Millaiset työtehtävät kuuluvat mihinkin vaativuusluokkaan. Näin voitaisiin esimerkiksi puuttua naisten ja miesten perusteettomiin palkkaeroihin, Vestu tähdentää.

Hänen mukaansa palkkaustyöryhmän pitäisi kokoontua vähintään neljästi vuodessa ja aina, kun taloon tulee uusia tehtäviä tai tehtävänkuvat muuttuvat.

– Kaikissa taloissa palkkaustyöryhmät eivät toimi. Esimerkiksi meidän toimipisteessämme työnantaja ei ole löytänyt palkkaustyöryhmän kokoontumiseen sopivaa aikaa muutamaan vuoteen, Vestu huomauttaa.

Jokinen tähdentää, että työpaikoilla mahdollisimman suuri palkka-avoimuus olisi kaikkien etu.

– Kun palkat olisivat kaikkien tiedossa, ymmärrys palkkauksesta kasvaisi ja sukupuolten väliset palkkaerot tulisivat esiin, jolloin niihin voisi myös puuttua, hän summaa.