Monikulttuurisuuden etuja voisi hyödyntää työelämässä nykyistä laajemmin. Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisessä markkinoinnissa sekä tuotteiden ja palveluiden tuotekehityksessä eri kulttuurien tarpeisiin.

Tulokset ilmenevät Työelämä2020-hankeen alustavista tuloksista. Hankkeen taustalla ovat Työterveyslaitos, Suomalaisen Työn Liitto sekä Tekes.

Palveluammateissa monikulttuurisuuden hyödyt on havaittu hyvien kokemusten myötä parhaiten, onhan muun muassa siivousalalla ja joukkoliikenteessä suhteellisesti eniten maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Monikulttuurisuudesta on hyötyä asiakaspalvelutilanteissa, kun yhä useampi asiakkaista on maahanmuuttajataustainen.

Monikulttuurisuuden etuja voisi hyödyntää työelämässä nykyistä laajemmin. Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisessä markkinoinnissa sekä tuotteiden ja palveluiden tuotekehityksessä eri kulttuurien tarpeisiin.

– Rekrytoinnissa pitäisi olla rohkeampi ja ottaa oppia palvelualalta, jotta työpaikoista tulee monimuotoisia ja niissä osataan olla luovia ja innovatiivisia. Tämä edellyttää kuitenkin monimuotoisuuden nykyistä tietoisempaa hyödyntämistä, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom sanoo.

Kulttuurien tuntemuksesta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisessä markkinoinnissa sekä tuotteiden ja palveluiden tuotekehityksessä eri kulttuurien tarpeisiin.

Monikulttuurisuus parantaa työpaikan ilmapiiriä. Bergbomin väitöskirjasta ilmenee, että maahanmuuttajien ja suomalaissyntyisten hyvät työtoverisuhteet parantavat työtyytyväisyyttä enemmän kuin suhteet omasta kulttuurista tulleisiin.

Koulutuksen puute ei ole este noin 250 000 maahanmuuttajataustaisen palkkaamiselle. 38 prosentilla 25-54-vuotiaista maahanmuuttajataustaisista miehistä on korkea-asteen tutkinto, joka on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin suomalaismiehillä.

Työikäisillä naisilla tilanne on päinvastoin: maahanmuuttajataustaisista naisista 43 prosentilla on korkea-asteen tutkinto, joka on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin suomalaisnaisilla.

Eri alueilta tulleiden koulutustaustassa on suuria eroja. Eniten eli 58 prosentilla korkea-asteen tutkintoja oli vuonna 2014 EU- ja Efta-maista sekä Pohjois-Amerikasta tulleilla, virolaisilla vähiten eli 20 prosentilla.

Maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste oli 64 prosenttia vuonna 2014 eli 10 prosenttiyksikköä alempi suomalaistaustaisiin verrattuna. Syynä on erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten alhainen 56 prosentin työllisyysaste verrattuna suomalaistaustaisten naisten 73 prosenttiin.  

Miesten osalta ero on huomattavasti kapeampi eli 3 prosenttiyksikköä (71/74 %).

Koulutus- ja työllisyystiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajasta UHT-tutkimuksesta.