– Europarlamenttivaalien asetelmat näyttävät suomalaisen palkansaajan kannalta erittäin huolestuttavilta, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara sanoo.
FinUnions on palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n EU-edustusto, jonka tehtävänä on vaikuttaa EU:n lainsäädäntötyöhön palkansaajille tärkeissä asioissa.
Kannatuskyselyiden perusteella europarlamentin kärkipuolueet, Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D, säilyttävät asemansa. Uudistuva Eurooppa -ryhmä ja Vihreät ovat kuitenkin vaarassa menettää useita paikkojaan äärioikeistolle.
– Äärioikealla olevat ryhmät ovat maahanmuuttovastaisia, tiukan talouskurin kannattajia, työntekijöiden oikeuksien ja turvan vastaanhankaajia ja ympäristö- ja ilmastopolitiikan jumittajia. Jatkossa tilanne europarlamentissa saattaa olla samantapainen kuin Suomessa, jossa vasemmiston mielipidettä ei kysellä, Salovaara sanoo.
Toistaiseksi monet äärioikeiston ehdotukset on europarlamentissa sivuutettu. Koska yhä useammat äärioikeistopuolueet ovat nyt hallitusvastuussa omissa kotimaissaan, heidän ohittamisensa ei tule olemaan yhtä helppoa tulevalla kaudella.
– Pahimmassa tapauksessa äärioikeiston paikkamäärän voi johtaa päätöksenteon hidastumiseen, jonka vuoksi esimerkiksi ilmastokysymykset voivat jäädä parlamenttiin jumiin, Salovaara sanoo.
Etätyö ja tekoäly kaipaavat lisää sääntelyä
Salovaaran mukaan unionitasolla on herätelty useita palkansaajan kannalta tärkeitä lakihankkeita, joita ei vielä tällä vaalikaudella saatu käsittelyyn. Niihin kuuluvat esimerkiksi psykososiaaliseen stressiin ja etätyön sääntelyyn liittyvät direktiivit.
– Etätyödirektiiviin kuuluu olennaisena osana oikeus irrottautua työstä. Se, että puhelin piippailee iltaisinkin koko ajan työasioita, voidaan kokea hyvin kuormittavana. Se ei koske vain tietotyöläisiä vaan myös esimerkiksi hoitajia.
Kuluneella vaalikaudella europarlamentti hyväksyi sekä tekoälyasetuksen että tekoälyä sivuavan alustatyödirektiivin. Salovaara toivoo tekoälyn sääntelyn etenevän edelleen työelämän puolelle, esimerkiksi siihen, minkälaista dataa työnantajat saavat seurata.
– On työvaatteita, jotka pystyvät seuraamaan työntekijöiden elintoimintoja, tai trukin datasta pystytään selvittämään kaikki liikkeet, myös pidetyt tauot.
Euroopan ay-liikkeen isona tavoitteena on Salovaaran mukaan lisätä julkisten hankintojen direktiiviin sosiaalisia ehtoja. Tavoitteena on estää, että julkisen kilpailun voittaisi yritys, joka ei esimerkiksi noudata työehtosopimusten mukaisia palkkoja tai on jäänyt kiinni työturvallisuusrikkeistä.
EU ajaa työntekijöiden etua
Salovaara toivoo mahdollisimman monen lähtevän EU-vaaleissa vaaliuurnille. Potentiaalista joukkovoimaa olisi etenkin nukkuvien äänestäjien joukossa.
– Yksikin ääni merkitsee. Jos et käytä sitä siihen, että kannustat omanlaisiasi aatteita eteenpäin, joku muu varmasti äänestää vastapuolta.
Vaikka EU voi tuntua kaukaiselta, sen olemassaolo helpottaa suomalaisten arkea esimerkiksi ruokaturvallisuuden, matkustajan oikeuksien ja kuluttajansuojan ansiosta.
– Euroopan parlamentti on ollut viime vuosina suomalaisduunarin paras ystävä. Palkka-avoimuusdirektiivi on hyvä esimerkki asiasta, jossa meillä kotimaassa ei päästy eteenpäin, mutta EU:n kautta syntyi lainsäädäntöä.
Suomen europarlamenttiedustajien määrä nousee tulevalla kaudella 15:een. Koska edustajia on suurempiin jäsenmaihin verrattuna vähän, valittujen aktiivisuus, sinnikkyys ja verkostoitumistaito ovat sitäkin tärkeämpiä.
-Vaikka ehdokas olisi hyvä tyyppi, kannattaa katsoa, mitä poliittista ryhmää hän edustaisi Euroopan tasolla. Jotta meppi saa asiaansa ajettua kunnolla, on tärkeää, että hänellä on hyvä viiteryhmä. Eurobarometrin mukaan vaikuttavimpien meppien joukossa oli monta suomalaista.
Nyt sinä voit vaikuttaa. Millaisen EU:n sinä haluat? Äänestä EU-vaaleissa!
Mitä vaalien jälkeen tapahtuu?
Europarlamenttivaalit käydään 9. kesäkuuta. Vaalitulosten selvittyä Brysselissä alkaa kuhina, kun valtuuskuntien puheenjohtajat alkavat neuvotella seuraavan parlamentin asetelmista.
Poliittista kotia vailla olevat ryhmät etsivät paikkansa, ja ryhmissä aletaan keskustella tulevista valiokuntapaikoista ja puheenjohtajavalinnoista. Aktiivisesti mukana ovat myös edunvalvojat, jotka yrittävät viedä viestiään uusille europarlamentaarikoille.
Uudet europarlamenttiedustajat hyväksytään järjestäytymisistunnossa 16-19. heinäkuuta. Istunnossa valitaan puhemies, 14 varapuhemiestä ja viisi kvestoria. Kvestorit vastaavat parlamentin hallintoon, henkilöstöön ja organisaatioon liittyvistä asioista.
Istunnon jälkeen valiokunnat pitävät ensimmäiset kokouksensa, joissa niille valitaan puheenjohtajisto. Kun parlamentti on muodostettu, se valitsee komission puheenjohtajaehdokkaan.
Samaan aikaan jäsenvaltioissa pohditaan komissaarien nimeämisiä. Uudet komissaarit hyväksytään ensin muodollisesti Euroopan unionin neuvostossa, minkä jälkeen he vastaavat useisiin kirjallisiin kysymyksiin ja käyvät parlamentin valiokuntien kuultavana. Lopuksi parlamentti äänestää jokaisesta komissaarista erikseen.
Uusi parlamentti, komissio ja poliittinen ohjelma ovat valmiina loka-marraskuun vaihteessa.