Hybridityö on saanut ihmiset kokemaan uudenlaista kuormitusta. Hyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttaa vahvasti se, jos tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi. 

Pron jäsenwebinaarissa kysytään, miten hybridiajassa voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Lisäksi pohditaan sitä, millaiset arjen vuorovaikutuskäytännöt tukevat yhteisöllisyyttä. Mitä läsnäolo tai ajattelun läpinäkyvyys nykytyössä tarkoittavat, ja miten ne liittyvät yhteisöllisyyden kokemukseen? Mitä luottamus on nykyajan työssä, ja miten se syntyy?

Hybridiajan yhteisöllisyys: Osallisuuden kokemus ja luottamus -webinaari järjestetään 7. marraskuuta kello 17–18.  Kouluttajana on Annika Ranta, joka on toiminut kansainvälisissä organisaatioissa esihenkilö- ja kehittämistehtävissä lähes 20 vuoden ajan. Nykyisin hän työskentelee asiantuntijana ja valmentajana Humap-konsulttitalolle.

Vuorovaikutus synnyttää luottamusta

Perinteinen käsitys on, että luottamus kehittyy hitaasti yhdessä töitä tekevien ihmisten välille. Luottamusta käsitelleissä tutkimushankkeissa on kuitenkin havaittu, ettei se välttämättä pidä enää paikkaansa.

– Luottamus voi kehittyä myös nopeasti, jos meillä on paikkoja ja tapoja, joissa kohtaamme koko ajan. Esimerkiksi teknologiassa.

Esimerkiksi Ranta nostaa Facebookista tutun ilmiön, jossa puolituttujen kanssa voi olla aktiivista, digitaalista vuorovaikutusta.

– Sen kautta oppii nopeasti ymmärtämään ihmisestä eri puolia ja pääsee tämän arvomaailmasta kiinni.

Vuorovaikutus on hyvin merkittävää työelämässä.

–  Ennen on ajateltu, että jutellaan äkkiä ja mennään sitten tekemään töitä. Mutta nykyään vuorovaikutus on iso osa itse työtä. Se, millä tavalla juttelemme toisten kanssa tai annamme palautetta, ei ole merkityksetöntä.

Kun ihmiset ovat kiinnostuneita toistensa ajatuksista ja tekevät kysymyksiä, keskustelukumppanit tuntevat olonsa arvostetuiksi.

Avainsanana osallisuus

Ranta peräänkuuluttaa organisaatioihin mahdollisimman moniäänistä ajattelua, jossa hyödynnetään kaikkien osaamista. Esihenkilö ei voi olla enää portinvartija, jonka kautta kaikki asiat kulkevat.

– Kun ihmisiä osallistetaan ajatteluun, saadaan aidosti asioista eri puolet käyttöön. Asiat näyttäytyvät eri rooleissa ja eri puolilla organisaatiota oleville ihmisille erilaisina. Kun saadaan asioita mahdollisimman moniäänisesti pöydälle, löydetään myös fiksummat ratkaisut.  

Rannan mielestä nykypäivää eivät ole sellaiset palaverit, joiden sisältö jää vain paikalla olleiden tietoon. Sen sijaan yrityksissä pitäisi kehittää ajattelun läpinäkyvyyttä, esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen. Hänen omalla työpaikallaan hyödynnetään niin Slackia, Howspacea, Teamsia kuin Zoomia.

– Olemme tietoisesti sopineet, missä tapahtuu mitäkin ja mikä on sellaista, mihin kaikkien pitää reagoida. Meillä on esimerkiksi Slack-kanava, johon jokainen tuo jotain sellaista, mikä on kiinnostavaa yhteisen oppimisen kannalta. Ja must read -kanava, johon tulevat viestit kaikki kuittaavat tai joita kaikki kommentoivat.

Yhdessä kehittäminen säästää aikaa

Toinen esimerkki läpinäkyvästä ajattelusta ja koko organisaation osaamisen hyödyntämisestä on strategiatyö, jossa yrityksen sidoskumppaneilta, asiakkailta ja koko henkilöstöltä on kysytty tietyt kysymykset.

– Se on prosessi, jossa eri vaiheissa osallistetaan eri ryhmiä siten, että ajattelu on läpinäkyvää. Koordinoidaan yhteinen ajattelu, jossa ymmärrys syntyy jo prosessin aikana.

Vastausten yhteenveto on annettu johtoryhmälle. Kun ihmiset ovat olleet mukana jo strategian rakentamisessa, organisaatiossa ei tarvita sen erillistä käyttöönottoa.

-Yhteisen ajattelun rakentaminen voi olla myös sitä, että esihenkilövetoisen palaverin sijaan asioita mietitään lyhyen alustuksen jälkeen pienryhmissä. Ei pureskella kaikkea valmiiksi.

Näin rakennat luottamusta ja yhteisöllisyyttä

• Hyödynnä digitaalisia alustoja monipuolisen vuorovaikutuksen luomiseksi. Keskustelut ja aktiivinen vuorovaikutus voivat nopeuttaa luottamuksen syntymistä.
• Luo läpinäkyvyyttä. Varmista, että kaikki tietävät, missä tärkeistä asioista keskustellaan ja että kaikki voivat osallistua.
• Kannusta moniäänistä ajattelua ja osallistumista päätöksentekoon. Älä rajoita päätöksentekoa vain esihenkilöille.
• Rohkaise ajatustenvaihtoon pienryhmissä. Pienryhmät voivat keskittyä syvällisemmin aiheisiin ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä luottamusta.