Hyppää pääsisältöön

Nuori, nämä asiat sinun on hyvä tietää työeläkkeestä

Nuoret ja eläke
KirjoittanutSami Turunen
KuvaAdobe Stock
Nuoret ja eläke
Työeläkejärjestelmä on kiinnostava keksintö. Se on huipputärkeä, helppo unohtaa, mutta silti vaivaton tulevaisuuden turva. Tiesitkö muuten, että eläkettä kertyy myös opiskelusta?

Mitä nuoren kannattaa tietää työeläkkeestä?

Työeläkejärjestelmä on siitä hieno systeemi, että se on eräänlainen automaatti.

– Työeläketurva hoituu lakisääteisesti. Jos tekee töitä, sitä ei pysty väistelemään tai välttelemään, kertoo koulutuksen asiantuntija Marina Sirola Eläketurvakeskuksesta.

Eikä välttelyyn ole syytäkään, koska kaikesta tehdystä työstä kertyy eläkettä sitä hetkeä varten, kun palkanmaksu lakkaa vanhuuden – tai vaikka työkyvyttömyyden – vuoksi.

Eläkettä kertyy kaikista työuran aikana tienatuista ansioista.

– Tässä on tehty nuoria suosivia päätöksiä. Vuonna 2005 lakeja muutettiin esimerkiksi siten, että työeläkettä karttuu kaikesta tehdystä työstä. Aiemmin eläke alkoi karttua vasta 23-vuotiaana.

Vuosina 2005–2016 työeläkettä kertyi 18 vuoden iästä lähtien. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.  

Eläke karttuu joka vuosi 1,5 prosenttia sen vuoden aikana tienatusta palkasta. Eläkemaksujen maksamisesta ei tarvitse itse murehtia, koska työnantaja pidättää palkasta työeläkemaksun, jonka tilittää eteenpäin eläkevakuutusyhtiöille. Tämä maksu näkyy myös työntekijän palkkalaskelmassa.

Kannattaako opiskelu paremman eläkkeen toivossa?

Eläkejärjestelmä on siinä mielessä selkeä, että työeläke on sitä suurempi, mitä suuremmat ovat tulosi ja mitä pidempään työskentelet.

Eläkkeen suuruuteen voi lähinnä vaikuttaa työskentelemällä ahkerasti ja tienaamalla enemmän – tai hankkimalla tutkinnon, sillä myös opiskelu kartuttaa eläkettä. Työeläkettä kertyy ammatilliseen perustutkintoon tai korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelusta, kunhan huolehtii myös siitä, että valmistuu.

Eläkettä kertyy myös sairauspäivärahasta, ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta, erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä tuista sekä aikuiskoulutustuesta ja vuorotteluvapaan korvauksista – tosin aikuiskoulutuksen tukea ja vuorotteluvapaata ollaan lakkauttamassa.

Karkaako eläkeikä koko ajan kauemmas?

Eläkeikä nousee hiljakseen, eli tulevat sukupolvet pääsevät eläkkeelle aiempia sukupolvia myöhemmin. Se johtuu siitä, että koska ihmiset ovat yhä terveempiä, elinajanodote nousee ja siksi ihmisten halutaan pysyvän pidempään töissä.

– Meillä on jo nyt paljon nuoria, jotka tulevat todennäköisesti elämään yli satavuotiaaksi, Sirola sanoo.

– Se tarkoittaa myös sitä, että kun vertaillaan nykynuoria vaikka 1960- tai 1970-luvulla syntyneisiin, nykynuorilla on aikaa nauttia eläkkeestä pidempään kuin vanhemmilla sukupolvilla.

1970-luvulla syntyneillä vanhuuseläkeikä on tällä hetkellä hieman vajaa 66 vuotta, ja keskimäärin hän ehtii olla eläkkeellä noin 22 vuotta. 2000-luvulla syntyneillä vanhuuseläkeikä on noin 68, mutta he ehtivät olla eläkkeellä 23 vuotta.

Riittävätkö eläkerahat?

Sirolan mukaan on turha ennakkoluulo, että nuoret eivät tulisi saamaan eläkettä siinä vaiheessa, kun vanhuuseläkeikä koittaa.

– Mitä lähemmäs omaa eläkeikää tullaan, sitä paremmin jokainen sukupolvi on tajunnut, että kyllä järjestelmä koskee itseäkin.

Työeläkelaitokset paitsi keräävät maksut, myös hoitavat eläkerahastoja sijoittamalla kerättyjä varoja turvallisesti ja tuottavasti, hallituilla riskeillä. Järjestelmästä pidetään jatkuvasti hyvää huolta.

– Eläkejärjestelmällä  on takanaan 60-vuotinen taival, ja sitä on kehitetty koko ajan yhteiskunnan muutosten myötä, Sirola sanoo.

Muutoksia tehdään pikkuhiljaa ja neuvotteluissa pidetään koko ajan huoli nuorten tilanteesta.

– Kehittämisessä pidetään huolta jatkuvuudesta. Uskon, että eläketurva ei katoa koskaan, vaan muuttaa muotoaan maailman muutoksen myötä.

 

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke on 1 845 euroa kuussa. Summa sisältää henkilön saaman työeläkkeen, kansaneläkkeen, näihin rinnastettavat erityisturvan mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeen.  (Lähde: Eläketurvakeskus)

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ryhtyvät yhdessä työstämään seuraavaa eläkeuudistusta, jonka on tarkoitus valmistua tammikuussa 2025.

Tilaa ProStoori sähköpostiisi!